Auta ruukkukasvejasi selviytymään talvesta – anna niille mahdollisimman paljon luonnonvaloa

Talvi merkitsee monta rankkaa kuukautta ruukkukasveillemme. Mikäli ei aio käyttää ylimääräistä kasvivaloa, on tärkeää sijoittaa kasvit eteläikkunalle tai valoisimpaan mahdolliseen paikkaan.

Viherkasveja ikkunassa.
Kuva: Marika Lytts-Råholm / Yle

Puhdistamalla lehdet ennen talvea saa pois pölyn ja lian, joka estää kasveja ottamasta auringonvaloa. Sijoita kasvit ryhmiin, joissa ne voivat hyötyä muodostuvasta yhteisestä mikroilmastosta. Elleivät kasvit sovi ikkunalaudalle, ne voi ripustaa verhojen tavoin ikkunaan amppeleissa eri korkeuksille.

Vältä siirtämästä tai kääntämästä kasveja turhaan talven aikana. Kasvit kääntävät luonnostaan lehdet kohti auringonvaloa ja se vaatii paljon energiaa. Talven aikana kasvit tarvitsevat energiansa selviytymiseen, siksi niiden tarpeetonta siirtelyä pitäisi välttää.

Se, miten kasveja pitää hoitaa talvella, riippuu paljon siitä, minkä tyyppisiä kasveja on. Talvikaudella, kun valon määrä vähenee, vähenee myös pääsääntöisesti vedentarve. Lisäksi saman kasvin kastelu voi olla erityyppistä sen mukaan, millainen on lämpötila, ilmankosteus ja sijoituspaikka kotona. Ravinteita tarvitaan myös talvella, joskin pienempiä määriä kuin kesäkaudella.

Pari viherkasveja ikkunassa.
Kultaköynnös on kestävä kasvi. Se pärjää sekä vähällä vedellä että vähällä valolla. Kuva: Marika Lytts-Råholm / Yle

Oikea kasvi oikeaan paikkaan

Jos haluaa tehdä asiat helpoksi itselleen, pitää jo kasveja hankkiessa miettiä, sopiiko juuri tämä kasvi siihen paikkaan, johon olen sitä ajatellut.

Harva kasvi viihtyy kesäkuukausina eteläikkunalla. Auringon valo on liian voimakas monille viherkasveille kesäkuukausina, mutta talvella eteläikkuna voi olla niille paras paikka.

Erityyppiset mehikasvit, eli kaktukset, mehiruusuke, kirjotähti ja paunikot voivat selviytyä eteläikkunan paahteessa. Ne voivat pärjätä myös vetoisemmassa paikassa, esimerkiksi vetoisen ikkunan ja auottavan oven vieressä. Erilaiset mehikasvit voivat vain hyvin, jos välillä on vähän viileämpää. Siitä tulee kasveille eräänlainen lepokausi.

Kolme huonekasveja.
Begoniat viihtyvät hyvin myös pohjoisikkunalla. Kuva: Marika Lytts-Råholm / Yle

Viileämpi kausi voi myös innostaa kukintaan. Myös rönsyliljat (Chlorophytum) kestävät hiukan viileämpää ja vetoisempaa paikkaa.

Pohjoisikkunalle tai paikkaan, johon ei tule paljon valoa sopii erinomaisesti palmuvehka. Muita hiukan pimeämmissä paikoissa viihtyviä kasveja ovat hopeaköynnös ja kuningasbegonia eli rex-begonia.

Jotkin kaktukset ja sananjalat menestyvät vähemmän valoisissa paikoissa, samoin kuin kultaköynnös, tämä kiitollinen, perinteinen köynnös, joita on monen värisenä ja joka kuuluu lisäksi parhaisiin ilmanpuhdistajiin. Usein tummempilehtiset selviytyvät paremmin vähässä valossa kuin vaalealehtiset kasvit.

Viherkasvi kirjahyllyn vieressä.
Kultaköynnös on hyvä ilmanpuhdistaja. Kuva: Marika Lytts-Råholm / Yle

Kastele kasveja sopivasti talvella

Toinen asia, jota kannattaa miettiä uutta ruukkukasvia hankkiessa on, millainen kastelija on. Onko sellainen, joka muistaa kastella tasaisin väliajoin ja säännöllisesti vai tunteeko olevansa enemmänkin satunnainen kastelija.

Jos olet satunnainen kastelija, kannattaa pitäytyä viherkasveissa, jotka kestävät kuivia kausia. Näihin kuuluvat muun muassa kultaköynnös (Epipremnum pinnatum), hopeaköynnös (Scindapsus pictus), paunikko tai rahapuu (Crassula ovata), laikkuvehka (Aglaonema), muorinkukka, palmuvehka (Zamioculcas zamiifolia), kirjotähti, mehikasvit ja kaktukset (Cactaceae).

Pari viherkasveja.
Mehikasvit kestävät kuivuutta. Vasemmanpuoleinen on kirjotähti ja oikeanpuoleista kutsutaan täpläraatokukaksi hajunsa vuoksi. Kuva: Marika Lytts-Råholm / Yle

Paksulehtiset ruukkukasvit, eli mehikasvit, muun muassa kirjotähdet, paunikot ja kaktukset varastoivat vettä paksuihin lehtiinsä tai varsiinsa ja selviytyvät siten pitkistä kuivista kausista, jos niitä unohtaa kastella.

Monissa taloissa ja asunnoissa on lämpöpatterit ikkunoiden alla. Se tekee ilmasta niiden yläpuolella kuivaa. Herttalyhty (Ceropegia woodii) pärjää hyvin näissä olosuhteissa. Myös mehikasvit kestävät kuivia kausia. Muista, että kasvit kuluttavat enemmän vettä, jos ilma on kuiva. Jos on kuiva sisäilma, on hyvä suihkutella kasveja säännöllisesti.

Viherkasvi pöydällä.
Palmuvehka sietää hyvin kuivia kausia. Kuva: Marika Lytts-Råholm / Yle

Näin tiedät, milloin on syytä kastella:

1. Paina sormi ruukun multaan suhteellisen syvälle, jottei juurissa oleva kosteus jää huomaamatta kuivan pintamullan vuoksi.

2. Kokeile ruukun painoa ja opi tunnistamaan kuivan ja kostean mullan painon ero.

3. Opi näkemään kasveista, milloin ne tarvitsevat vettä. Monien kasvityyppien lehdistä näkee selvästi, milloin on aika kastella. Lehdet alkavat riippua ja käpertyä aavistuksen verran. Paksulehtisten, lehtiinsä nestettä keräävien ruukkukasvien lehdet voivat tuntua pehmeämmiltä varovasti puristettaessa.

Joitakin nopeita vinkkejä ennen talvea

  1. Huolehdi, että kasvit ovat mahdollisimman valoisassa paikassa ja vältä niiden siirtelyä talvella.
  2. Huolehdi, että lehdet ovat puhtaat. Puhtaat lehdet ottavat paremmin vastaan tarjolla olevan auringonvalon.
  3. Anna ravinteita ja mikrobiliuosta myös talvella. Noudata pakkauksessa olevia ohjeita.
Huonekasvien putsaus.
Puhdistamalla kasvien lehdet autat niitä selviämään paremmin talven yli. Kuva: Marika Lytts-Råholm / Yle