Epävarmuutta, uteliaisuutta, häpeää, pelkoa, riemua, onnea, epätoivoa – kaikkea tätä ja paljon enemmän. Synnytyksessä jylläävät suuret tunteet ja mieletön määrä hormoneja. Se on tapahtuma, joka ansaitsee tulla kuulluksi, mutta jonka sanoittamiselle ja ymmärtämiselle kannattaa antaa myös aikaa.
Kätilö, doula ja yhteiskuntapolitiikan väitöstutkija Eeva Itkosella on vuosien kokemus ja tieto synnytyskokemuksen käsittelemisen tärkeydestä, ja toivookin, että jokaisen synnyttäjän äänelle löytyisi oikea paikka ja aika.
Synnytystarinalla on tärkeä tehtävä. Se on reitti tutkailla ja jäsentää omaa kokemusta sekä tapa ymmärtää tapahtumia.
Kätilö ja doula Eeva Itkonen
Kun aika on itselle sopiva, kannattaa miettiä, miltä synnytys tuntui, mitä tapahtumat merkitsivät itselle ja miten kokee itsensä esimerkiksi vanhempana kokemuksen jälkeen.
Synnytyksen käsitteleminen kuuluu siirtymään vanhemmaksi. Se voi myös valmistaa uuteen raskauteen ja synnytykseen. Oman kokemuksen purkamisen jälkeen myös toisten tukena oleminen voi olla helpompaa.
Sinun tarinasi ansaitsee tulla kerrotuksi
Kellonaikoja, avautuneen kohdunsuun senttejä, kivunlievitykseen käytettyjä keinoja ja mahdollisia toimenpiteitä – kuulemamme synnytyskertomukset pohjautuvat usein niin sanottuun lääketieteelliseen tarinaan. Se voikin olla hyvä alku oman kokemuksen purkamiselle, Eeva Itkonen muistuttaa.
– Kukaan ulkopuolinen ei kuitenkaan voi kertoa, miten olet tai miten sinun pitäisi kokea synnytys. Sinun ajatuksesi ja tunteesi synnytyksestä ovat oikeita, ja siksi niidenkin käsitteleminen on tärkeää.
Vain erilaisia tarinoita kertomalla sekä kuulemalla ymmärrämme synnytysten moninaisuuden ja normalisoimme niiden erilaisuuden. Muutamaa asiaa kannattaa kuitenkin miettiä, ennen kuin oman tarinansa kertoo.
Pohdi näitä ennen synnytyksestä puhumista
- Anna kokemuksellesi aikaa ennen kuin muotoilet sen tarinaksi muille. Kuuntele itseäsi ja mieti, minkälaisia tunteita se sinussa herättää. Usein synnytykseen liittyvät ajatukset muuttuvat ensimmäisten kuukausien aikana, ja esiin nousee erilaisia piirteitä ja tunteita.
- Jos huomaat, että synnytysmuistot herättävät levottomuutta tai jopa ahdistusta, ja haluaisit vielä työntää sen hetkeksi syrjään, ei aika kokemuksen läpikäymiselle ole ehkä vielä oikea. Jos synnytykseen liittyy traumaattisia kokemuksia, trauman käsittelyyn kannattaa hakea ammattiapua.
- Oletko ajatellut, että voit kirjoittaa tai puhua synnytyskokemuksen itsellesi muistiin. Silloin tarina jää sinulle talteen ja voit palata siihen aina, kun siltä tuntuu.
- Mieti, kenen kanssa ja kenelle haluat kokemastasi kertoa. Haluatko jakaa sen julkisesti vai mieluummin vai läheisimpien ihmisten kanssa? Vai olisiko ammattilaisesta sinulle apua kaiken jäsentämisessä ja ymmärtämisessä?
- Sinulla ei ole velvollisuutta kertoa tarinaasi julkisesti. Jos kuitenkin teet sen, mieti valmiiksi, mitä ja miksi haluat puhua. Mikä oma tarpeesi puhumisen taustalla on?
- Mieti valmiiksi, minkälaista vastaanottoa toivot? Jos kaipaat hyväksyntää, empatiaa ja vahvistusta kokemuksellesi, kerro se ajan kanssa sellaiselle ihmiselle, jolta tiedät sitä saavasi. Some ei ehkä silloin ole paras paikka.
- Vältä synnytysten yksinkertaistamista tai toisille kerrottuja opetuksia siitä, miten asiat kannattaa tai olisi kannattanut tehdä. Siihen, miten synnytys lopulta menee, on monen asian summa eikä sen kulkuun välttämättä pysty vaikuttamaan omilla valinnoilla.
- Synnytystarinassa on kyse isoista ja intiimeistä asioista. Sinä itse päätät, mitä ja kuinka paljon olet valmis kertomaan.
Muista! Itseään saa myös suojella synnytyskertomuksilta. Sinulla on täysi oikeus olla lukematta ja kuuntelematta niitä.
Vinkki: Kerro lapsellesi synnytyssatu
Synnytyskokemuksista voi myös rakentaa lapselle tarinan, johon liittyy maagisiakin satuelementtejä. Tätä tarinaa voit kertoa pienelle iltasatuna tai vuosittain lapsen syntymäpäivänä.
Varsinkin traumaattisen synnytyskokemuksen jälkeen moni miettii, miten tapahtumista voisi kertoa lapselle. Sadun muodossa ja tiettyyn hetkeen tarttumalla, kokemuksesta saa tarinan, joka ei sisällä lääketieteellisiä faktoja vaan tunnelmia ja ihan muuta kuin mikä oma kokemuksesi on ollut.
Satu on lapselle ihana muisto ja itsellekin parantava kokemus.
Kätilö ja doula Eeva Itkonen