Kiuru on yksi varhaisimpia muuttolintujamme. Se muuttaa talvehtimispaikoiltaan Länsi- ja Keski-Euroopasta jo helmikuun lopusta lähtien. Kevään koittaessa alkaa kiurujen sykähdyttävä konsertti.
Kiurukoiras hurmaa naaraita laululennollaan, se nousee reviirinsä yläpuolelle, jopa 100 metrin korkeuteen.
Siellä se pysyttelee ilmassa, pieniä siipiään räpytellen ja heläyttää riemukkaimman liverryksensä.
Viime vuosina kiurujen määrä on laskenut huolestuttavasti. Mutta miksi? Osa syistä tunnetaan.
Esimerkiksi peltojen salaojitus on vähentänyt kiurulle mieluisia pesimäpaikkoja, ojanpenkkoja. Samoin kevätviljelyn yleistyminen tekee kiurun pesistä alttiita pedoille.
Nämä syyt eivät ehkä kuitenkaan selitä koko totuutta. Nyt Jyväskylän yliopiston akatemiaprofessori Otso Ovaskainen tiimeineen pyrkii selvittämään syitä muuttolintujen ahdingon taustalla.
- Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää muun muassa sitä, milloin linnut saapuvat Suomeen ja missä ne pesivät. Tätä varten tarvitsemme mahdollisimman paljon - jopa miljoonia - havaintoja, Ovaskainen kertoo.
Mitä enemmän havaintoja tutkijat saavat, sitä tarkemmin he pystyvät vastaamaan näihin kysymyksiin.
Meitä kiinnostaa miten ilmasto ja ihmisen toiminta vaikuttavat muuttolintuihin.
Havaintojen keräämisessä tarvitaan meidän kaikkien apua. Havainnot kerätään Muuttolintujen kevät -nimisen sovelluksen avulla.
Sovelluksella käyttäjä voi tunnistaa laulavia lintuja. Samalla tutkijat saavat havainnon mikä lintu laulaa, milloin ja missä.
- Jo viikko sovelluksen julkistamisen jälkeen olemme saaneet tuhansia havaintoja eri puolilta Suomea. Tämä on ainutlaatuista tutkimuksen kannalta. Erityisen kiinnostavaa olisi saada havaintoja juuri nyt, kun muuttolinnut ovat saapumassa, Ovaskainen kertoo innoissaan.
Kiinnostavan tästä tutkimuksesta tekee se, että aineiston keräämisessä ja analysoinnissa käytetään uusia teknisiä menetelmiä. Nämä mahdollistavat suurten havaintomäärien käsittelyn.
Sovelluksen käyttäjä voi myös itse tutkia lintujen saapumista kartasta, jonne havainnot tallentuvat.
Voit katsoa miten eri lintulajit ovat saapuneet Suomeen täältä.
Puoli kuuta peipposesta
Keväästä kesään kajahtava peipon laulu on varmasti metsiemme tunnetuin ääni. Peippo on kovaääninen ja ahkera laulaja, joten sen laululta on lähes mahdotonta välttyä.
Peippo on runsaimpia lintujamme, Suomessa pesii yli 7 miljoonaa paria. Peipot talvehtivat Länsi-Euroopassa tai Etelä-Skandinaviassa, osa voi jäädä jopa Suomeen.
Suomeen peipot muuttavat yleensä huhtikuun alkupuolella. Monille peipon ponteva liverrys onkin tärkeä kevään merkki.
Laulavien lintujen esiintymistä on mahdollista tutkia nimenomaan äänen avulla. Ovaskaisen ohjaama väitöskirjantekijä Patrik Lauha Helsingin yliopistosta on kehittänyt tekoälyä, joka tunnistaa laulusta, mikä lintulaji on kyseessä.
- Käytämme apuna lintuharrastajia, jotka kertovat tekoälylle miltä eri lintujen laulut kuulostavat. Nyt Muuttolintujen kevät -sovellus tunnistaa 150 lintulajia, mutta koneäly paranee koko ajan. Tällä hetkellä se on innostuneen lintuharrastajan tasolla, Lauha kertoo.
Koneäly tunnistaa tällä hetkellä parhaiten selkeät äänet. Yksi tutkimuksen kiinnostavia kysymyksiä on se, kuinka taitavaksi äänten tunnistajaksi tekoäly voi oppia.
- Erityinen haaste on kauempana laulavien lintujen tunnistaminen, kertoo Ovaskaisen ryhmässä toimiva Helsingin yliopiston yliopistotutkija Panu Somervuo.
Somervuo onkin kehittänyt menetelmän, jolla lintujen laulua voidaan keinotekoisesti siirtää vaikkapa metsän takaa kuulumaan selkeämmin.
Näin tekoälyn opettamiseen voidaan tuottaa harjoitusaineistoa kaukana laulavista linnuista.
Lintujen tunnistamisen lisäksi sovelluksella on mahdollista nauhoittaa pidempiä aikoja, vaikkapa yön yli. Silloin sovellus nauhoittaa useita minuutin mittaisia pätkiä kerrallaan.
Tällaiset nauhoitukset ovat tutkimuksen kannalta kaikkein arvokkaimpia. Kun halutaan tutkia, milloin linnut Suomeen saapuvat, on tärkeää saada tietoa myös siitä, milloin laji ei ole vielä laulanut.
Linnun laulua tunnistava tekoäly liittyy Ovaskaisen laajempaan tutkimukseen. Siinä hän selvittää eliölajien esiintymistä koko maapallolla. Mukana tutkimuksessa ovat niin sienet, hyönteiset kuin nisäkkäät.
Lintujen osalta tehdään nauhoituksia ympäri maailmaa. Myös Suomessa on seitsemän paikkaa, jossa nauhoitetaan vuorokauden ympäri.
- Kun tekoäly on oppinut tunnistamaan tarpeeksi lajeja, sen läpi voidaan ajaa valtava määrä äänityksiä ympäri maailmaa. Näin saamme tietoa maailman lintulajien esiintymisestä, Ovaskainen kertoo.
Västäräkistä vähäsen
Huhtikuun lopulla Suomeen lennähtävät iloisesti pyrstöään keikuttavat västäräkit. Västäräkit viihtyvät erityisesti ihmisten lähellä, ehkäpä siksi niistä löytyy monia sanontoja.
Useimmat sanonnoista liittyvät nimenomaan kevään saapumiseen.
Pohjolassa uskottiin, että jos näkee keväällä ensimmäisen västäräkin edestäpäin se tuo huonoa onnea, takaapäin nähtynä taas onnea ja iloa.
Västäräkkien on monessa paikassa uskottu hävittävän jäät. “Västäräkki vähälintu poikki jään potkaisee” ja “västäräkki pienillä jaloilla särkee enemmän jäätä kuin tuhannen tuuramiestä.”
Myös västäräkkien määrät ovat vähentyneet Suomessa. Se luokiteltiin ennen elinvoimaiseksi, mutta nyt silmälläpidettäväksi lajiksi.
Talven västäräkit viettävät Välimeren itäosissa ja pohjoisessa Afrikassa.
Västäräkit saapuvat Suomeen yhä aikaisemmin ja niitä voidaan tavataan jo maaliskuun lopussa. Myös syysmuutto on viivästynyt ja västäräkit pysyttelevät Suomessa yhä pidempään, osa muuttaa vasta lokakuussa.
Tunnetuimman sanonnan mukaan västäräkin saapumisesta kesään on aikaa enää vähäsen. Nyt muuttolinnuista saatavien havaintojen avulla voidaan oikeasti tutkia, onko vanha sanonta oikeassa tai miten se pitäisi kenties modernisoida.
- Kun havaintoihin lintujen saapumisesta yhdistetään tietoa sääoloista, saadaan tietoa mitkä asiat vaikuttavat muuttorintaman etenemiseen, Ovaskainen kertoo.
Sovelluksen avulla saatujen havaintojen avulla voidaan luoda ennusteita ja malleja lintujen kevät- ja syysmuutosta.
- Tässä mallinnuksessa tulemme käyttämään Kajaanissa sijaitsevaa Suomen nopeinta tietokonetta, jonka laskentatehon avulla voimme käsitellä suuria tietomääriä reaaliaikaisesti, Ovaskainen kertoo.
Pääskysestä ei päivääkään
Vanhan sanonnan lintulajeista huonoiten menee nykyisin pääskyllä. Haarapääskyjen kannat ovat suorastaan romahtaneet Suomessa, sen määrät ovat vähentyneet 40% 2000-luvulla.
Yhtenä syynä tähän voidaan pitää maatalouden muutosta, joka on vähentänyt hyönteisten määrää. Hyönteiset ovat taas haarapääskyn ravintoa. Lisäksi haarapääskylle sopivat pesäpaikat, maaseudun ulkorakennukset, ovat vähentyneet.
Haarapääskyn muuttomatka on varsin pitkä, se talvehtii trooppisessa Afrikassa. Toukokuussa haarapääskyn iloinen lirkutus kaikuu linnun liitäessä taivaalla.
Haarapääskyn tapauksessa muuton ajoittuminen on äärimmäisen tärkeää. Kun se lähtee talvehtimisalueiltaan, sen on mahdotonta tietää millaiset olot Suomessa ovat.
Jos se saapuu Suomeen liian aikaisin, hyönteiset eivät ole vielä liikkeellä ja uhkana on nälkiintyminen.
Juuri tällaiset ilmastonmuutoksen tuomat ongelmat lintujen muuton ajoittumiseen kiinnostavat Ovaskaista. Muuttaako lämpenevä ilmasto muuttolintujen aikatauluja samalla tavalla kuin vaikkapa hyönteisten heräämistä?
Tulevatko linnut nykyään liian aikaisin tai liian myöhään ravinnonsaannin kannalta?
- Meillä oli venäläisen kansallis- ja luonnonpuistojen kanssa yhteinen hanke, jossa pitkien aikasarjojen avulla analysoimme miten ilmastonmuutos on vaikuttanut lintujen muuttoon, kasvien kukkimiseen ja sienten itiöemien ilmestymiseen. Tästä aineistosta kävi ilmi, että linnut saapuvat yhä aikaisemmin ja lähtevät myöhemmin, mutta lajien välillä on suurta vaihtelua muutoksen nopeudessa, Ovaskainen kertoo.
Sama ilmiö on näkyvissä myös Suomessa ja sen tutkimisessa apuna on Muuttolintujen kevät -sovellus.
- Mitä paremmin ymmärrämme sääolojen vaikutusta lintujen muuttoon, sitä paremmin ymmärrämme lopulta myös lajikadon yhteyttä ilmastonmuutokseen. Dramaattisimmin ongelmat näkyvät juuri hyönteisiä syövillä pitkän matkan muuttajilla, kuten haarapääskyllä, Ovaskainen sanoo huolestuneena.
Toiveissa olisikin laajentaa Muuttolintujen kevät -sovelluksen ideaa koko Eurooppaan. Silloin olisi mahdollista saada tietoa lintujen muuttoreiteistä koko matkalta.
- Mutta ensin toiveissa olisi saada Suomeen mahdollisimman monta innokasta sovelluksen käyttäjää, Ovaskainen innostuu.
(Lintukuvat- ja videot: Jari Salonen, haarapääskyn kuva: Juha Laaksonen, kiuru-video: Heino ja Martti Hanhela, mustarastas-video: Risto Salovaara, Otso Ovaskaisen kuva: Ari Lehtiö, sovellus-video: Antti Tuunanen)
Tämä artikkeli on osa Muuttolintujen kevät -kokonaisuutta, joka huipentuu juhlalähetykseen TV1:ssä 10. toukokuuta klo 19–20.30. Lisää tietoa lintujen kevätmuutosta löydät osoitteesta yle.fi/luonto
