YLEISRADIO

Artikkeli on yli 3 vuotta vanha
Yle yhtiönäYlen näkökulmat

Emma Taulo: Onko historiassa enää mitään uutta kerrottavaa?

“Historia ei ole kiinnostavaa, koska se on niin mennyttä aikaa.” Näin kommentoi eräs nuori henkilö, kun työskentelin ensimmäisen historiallista aihetta käsittelevän ohjelman parissa useita vuosia sitten.

Vaaleahiuksinen polkkatukkainen nainen mustassa poolopaidassa katsoo suoraan kohti kameraa.
Kuva: Annukka Palmén-Väisänen / Yle, kuvanmuokkaus Sirke Roisko / Yle

Lause on jäänyt mieleen. Se on samaan aikaan totta ja sitten kuitenkaan ei ole. Silti siinä piilee yksi historiaohjelmien haaste: jos ei ole asian harrastaja, voi olla vaikea tietää, miksi mustavalkoisella maailmalla olisi itselle merkitystä nykyhetkessä. Sehän meni jo.

Mutta samaan aikaan altistumme historialle kuitenkin koko ajan, kaikkialla, huomaamatta. Suurten suoratoistopalveluiden hitit Cunk on Earthista Bridgertoniin, true crime-sarjat ja Tiktokin anekdoottivideot kertovat kaikki tapahtumista ja ihmisistä, jotka liittyvät – niin, menneeseen aikaan.

Vaikka nämä esimerkit eivät edusta perinteisiä historiadokumentteja – joille on aina oma paikkansa, tarpeensa ja yleisönsä – niitä yhdistää halu käsitellä historian tapahtumia uusilla, kanaville ja eri yleisöille soveltuvilla tavoilla. Katsoja ja kuulija pääsee mukaan tarinaan, eikä hänelle luennoida – sellainenkin, joka ei ole aiemmin juuri kiinnostunut historiasta, tai jonka perustiedot ovat päässeet unohtumaan. Huumorin tai realityn kerrontakeinojen käyttäminen ei tietenkään saa vaikuttaa tiedon luotettavuuteen, mutta uusi näkökulma voi herättää vanhan asian uudelleen henkiin.

Menneen tunteminen on tärkeää, koska se lisää ymmärrystä itsestämme, toisistamme ja siitä, miksi maailma on sellainen kuin on – ja millainen siitä parhaimmillaan tai pahimmillaan voi tulla.

Sotien ja suurmiesten historian rinnalla kulkee vielä paljon muitakin kertomattomia tarinoita: ilmiöiden, arjen ja ihmisten historiaa. Tarvitsemme lisää perheisiin, ihmissuhteisiin, mielenterveyteen, yhteiskuntaluokkiin ja teknologiaan liittyvää historiaa. Kertomuksia ilmiöistä ja rakenteista ja yksilöitä yhdistäneistä tunteista, joita suuriin tapahtumiin liittyy.

Tärkeintä onkin kerrontatapa. Kuka puhuu, kenelle ja kenestä – ja millä tavalla? Kenen näkökulma jää kertomatta – ja miksi? Miksi tämä tieto on katsojalle juuri nyt tärkeää, ja miksi tämä tarina resonoi tässä ajassa? Millaisia kaaria menneestä luodaan tähän päivään ja aikaan?

Hienoja esimerkkejä on viime aikoina nähty jo lukuisia Suomessakin: Historian jännät naiset, Pieleen mennyt historia, Politiikka-Suomi. Ne ovat kaikki onnistuneesti luoneet yhteyksiä menneestä nykyisyyteen ja todistaneet, ettei kaikki mennyt ole vain mennyttä aikaa.

Aloitin Ylen kotimaisessa sisältöhankinnassa asiaohjelmien, mukaan lukien historiasisältöjen, tilaajana toukokuun alussa. Tavoitteenani onkin löytää uusia tekijöitä, tulokulmia ja kerrontatapoja Ylen historiasisältöihin. Jotta mennyt muuttuisi mahdollisimman monelle kiinnostavaksi.

Emma Taulo tilaaja, Yle