Upseerikokelas Jesper Linden seisoo keskittyneesti lähtöviivan takana Upinniemen varuskunnan sorapohjaisella juoksuradalla. Alkamassa on 12 minuutin juoksutesti, ja panokset ovat kovat.
Lindenin tavoitteena on parantaa alokaskauden testitulosta yli 500 metrillä ja yltää Cooperin testissä maagiseen 3000 metrin rajapyykkiin. Töitä tätä hetkeä varten upseerikokelas on tehnyt koko varusmiespalveluksensa ajan.
Tällä kertaa testissä on panoksena juoksusuorituksen lisäksi myös työpaikka. Juuri ennen juoksua Linden sai nimittäin kuulla, että hänelle tarjotaan työpaikkaa sopimussotilaana varusmiespalveluksen jälkeen, mikäli tulos on tarpeeksi hyvä.
Se olisi Lindenille unelmien täyttymys, vaikka alkutaival armeijan harmaissa oli kaikkea muuta kuin helppo.
Alokaskaudella kaikki oli tosi raskasta.
Jesper Linden
– Pelkästään kävely muonituskeskukseen tuntui siltä, että penikat räjähtävät ja pohkeisiin sattui koko ajan, muistelee Linden ensimmäisiä viikkojaan varuskunnassa.
Lindenin tavoittelema 3000 metrin tulos olisi nykypäivänä kova suoritus, sillä varusmiesten keskiarvo Cooperin testissä on laskenut vuosi vuodelta. Tilanne huolestuttaa myös Puolustusvoimien fyysisestä koulutuksesta vastaavaa majuri Lasse Torpoa.
– Edelleen on yli 3000 metrin juoksijoita, mutta keskiarvo meillä tuntuu olevan siellä alle 2400 metrissä. Varusmiesten kunto tulee varmasti laskemaan myös tulevaisuudessa, sanoo Torpo.
Akuutti: Liikuntapommi
Torpo perustaa oletuksensa Move-mittaustuloksiin, jotka kertovat karua kieltä nuorten fyysisen kunnon romahtamisesta. Erityisesti teinivuodet ovat vaikeita nuorten liikkumisen kannalta.
Monella kiinnostus lopahtaa yläkouluikään tultaessa, minkä vaikutukset havaitaan myöhemmin varusmiespalveluksessa.
Tarina on tuttu myös aliupseerioppilas Jaakko Jokiselle, joka on saapunut urheilukentän laidalle kannustamaan ystäväänsä Jesper Lindeniä kuntotestissä.
Kaipaisin sellaista terveysurheilua, jossa voisi olla myös kilpailullisuutta mukana.
Jaakko Jokinen
Jokinen kyllästyi liikuntaan teini-ikäisenä, kun harrastaminen urheiluseuroissa kävi liian totiseksi.
– Pelasin tennistä ja amerikkalaista jalkapalloa. Koin kilpaurheilun tosi puuduttavana, sillä en pärjännyt ihan korkeimalla tasolla. En halunnut käyttää kaikkea aikaa harjoitteluun, kertoo Jokinen.
Ennen armeijaa Jokisen vapaa-aika kului pääosin tietokonetta pelatessa ja kavereiden kanssa hengaillessa. Tammikuussa asiat kuitenkin muuttuivat ja varusmiepalvelus palautti kiinnostuksen myös liikuntaa kohtaan.
– Siitä tulee paljon parempi fiilis, kun urheilee. Saa enemmän energiaa ja pysyy harjoituksissa porukan mukana, Jokinen jatkaa.
Aliupseerioppilas on huomannut vastaavanlaisia muutoksia myös muissa varusmiehissä ja erityisesti kuntosalilla Jokinen törmää uusiin naamoihin jatkuvasti.
Tutkimusten mukaan varusmiespalveluksen aikana monen nuoren fyysinen kunto kohentuukin huomattavasti. Esimerkiksi Cooper-testin tulos paranee keskimäärini hieman yli 100 metriä, ja lihaskunnon osalta tulokset ovat vieläkin positiivisempia.
Lasse Torpon mukaan taustalla on monen tekijän summa. Siihen kuuluvat niin kaverit, hyvät liikuntaolosuhteet kuin palveluksen arki ja liikuntakoulutus.
Isona tavoitteena on, että varusmies tietäisi kotiutuessaan erilaisia harjoitustapoja, joiden avulla hän pystyy reservissä ylläpitämään kuntoaan.
Lasse Torpo
Jokisen ja Lindenin esimerkit ovat rohkaisevia ja muistutus siitä, että oikeanlainen ympäristö ja olosuhteet voivat motivoida liikkumaan. Näitä asioita olisi kuitenkin kyettävä huomioimaan yhteiskunnan monilla eri sektoreilla.
Liikkumattomuus ei ole uhka pelkästään yksilölle, vaan koko yhteiskunnalle. Erityisesti lasten ja nuorten liikkumisen määrä vaikuttaa suoraan työväestön toimintakykyyn tulevaisuudessa.
Sekä koulu että armeija ovat paikkoja, joissa on mahdollisuus vaikuttaa tulevien sukupolvien liikuntatottumuksiin. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä. Toimenpiteitä vaaditaan myös monilla muilla yhteiskunnan osa-alueilla.
Vuonna 2040 olemme tilanteessa, jossa aniharva viisikymppinen pystyy fyysisiä ammatteja suorittamaan.
Tommi Vasankari
UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankarin mukaan liikkumattomuuteen tulisi suhtautua yhteiskunnassa samalla vakavuudella kuin ilmastonmuutokseen.
– Jokainen päätös on liikkumis- tai liikkumattomuuspäätös. Tilanne on menossa alle 20 vuodessa merkittävästi huonompaan suuntaan, vaikka nytkään ei löydy tarpeeksi poliiseja, pelastajia tai fyysisen ammatin tekijöitä. Vuonna 2040 olemme tilanteessa, jossa aniharva viisikymppinen pystyy fyysisiä ammatteja suorittamaan, Vasankari linjaa.
Upinniemen urheilukentällä kajahtaa upseerin pilli. Cooperin testi on päättynyt ja juoksuradalla huohottaa väsyneitä varusmiehiä.
Jesper Lindenin tulos on 2890 metriä. Tulos parani alokaskauden testiin verrattuna yli 200 metriä ja kiitettävän suorituksen raja ylittyi.
Samalla varmistui, että Linden saa tavoittelemansa paikan sopimussotilaana ja pääsee kouluttamaan seuraavan saapumiserän alokkaita.
Jaakko Jokinen juoksee onnittelemaan Lindeniä upeasta suorituksesta. Kaverukset ovat tunteneet toisensa jo päiväkodista lähtien, mutta armeijassa on löytynyt uudenlainen yhteinen sävel.
– Salille on paljon helpompi mennä kaverin kanssa. Samalla voi vaihtaa kuulumisia, mikä syventää myös kaverisuhdetta, Jokinen kertoo.
– Kaveria ei ikinä jätetä. Jos yksi ei jaksa lenkillä, niin häntä vaikka työnnetään eteenpäin tai parhaassa tapauksessa kannetaan jossain marssilla. Se on meille myös iso motivaation lähde, jatkaa Linden.