Retkiluistelun suosio on kasvanut viime vuosina. Moni ulkoilija ja harrastaja lähtee jäälle heti, kun sääolosuhteet ja oma aikataulu sallivat.
Saimme lähteä Mikael Holmin ja hänen luistelukavereidensa mukaan Karperönjärvelle Mustasaareen Pohjanmaalle, kun sekä jäätilanne että sääolosuhteet olivat ihanteelliset.
– Olen ihan lapsesta asti pitänyt luistelemisesta. Kun Vaasassa järjestettiin retkiluistelukurssi, tartuin heti tilaisuuteen. Siitä asti retkiluistelua on tullut harrastettua vuosi vuodelta enemmän, ja viimeiset viisi vuotta olen ollut ihan koukussa, Mikael sanoo hymyillen.
Ensimmäistä kertaa ei unohda koskaan
Joka asiassa on ensimmäinen kerta. Niin myös Mikaelilla mieliharrastuksessaan.
– Ensimmäisellä kerralla, kun olin hankkinut oikeat varusteet, oli kuin uusi maailma olisi auennut minulle. Silloin huomasin, että tämähän on mahtavaa, Mikael nauraa.
Hienoilla, peilikirkkailla jäillä liukumisessa, kun näkee kaikkea kauniista meriruohoista jopa nukkuvaan särkeen, on viehätyksensä.
– Se on hiukan kuin melominen kesällä, mutta vauhtia on enemmän ja siksi se on mukavampaa, Mikael toteaa.
Kannattaa ottaa varman päälle – viisi turvallisuutta koskevaa perussääntöä
Täytyy olla varuillaan. Peilikirkas jää voi olla aurinkoisena päivänä lumoavan kaunis, mutta siitä huolimatta on aina oltava varuillaan ja otettava huomioon turvallisuus.
Ennen kuin lähtee jäälle, pitää valmistautua huolellisesti ja tarkistaa varusteet. Kouluttaja ja retkiluistelija Simo Ahtolalla on turvallisuuden suhteen viisi perussääntöä.
1. Kaveri
Älä lähde koskaan jäälle ilman kaveria. Kaveri voi auttaa sinua, jos plutaat ja kaksi silmäparia näkee paremmin kuin yksi.
2. Jääpiikki
Jääpiikki on silmäsi jäällä. Sillä voi varmistaa jään kestävyyden.
Täytyy itse oppia, montako iskua tarvitaan reiän tekemiseen huonoon ja riittävän kantavaan jäähän.
Jääpiikin pitää kellua ja sen alaosassa on oltava paino.
3. Naskalit ja pilli
Naskalit kiinnitetään kaulan ympäri suojapidikkeineen. Pidike on tarpeen, jotta naskalit ovat helposti käsillä ja pysyvät oikeassa paikassa. Terävien piikkien ei halua heiluvan kaulassa, kun tekee jotain muuta.
Mukana täytyy aina olla pilli. Sen on oltava myös helposti käsillä ja oikeassa paikassa.
4. Heittoköysi
Heittoköyden on oltava vähintään 22 metriä pitkä eikä se saa imeä vettä itseensä. Köysi pakataan löyhästi pussiin niin, että se ei mene solmuun, ja pussi kiinnitetään reppuun.
Heittämistä kannattaa harjoitella. Makaa jäällä ja kokeile eri sääolosuhteissa, vastatuulessa ja lumisateessa. Tarkista köysi aina ennen lähtöä.
5. Reppu
Reppu toimii jäällä kellukkeena. Sen on oltava riittävän iso, jotta siihen mahtuvat vaihtovaatteet ja eväät.
Jotta reppu toimisi kellukkeena, vaihtovaatteet on pakattava vesitiiviisti. On olemassa kajakkipusseja tai sitten voi käyttää kaksinkertaisia paksumpia pakastepusseja.
Lisäksi repussa pitää olla sekä lantiovyö että haararemmit, niin että se pysyy tukevasti selässä, jos putoaa jäihin.
Kun pakkaa repun, pitää järjestää vaatteet siihen järjestykseen kuin missä ne puetaan, ensin puettava päällimmäiseksi.
Kun on kylmissään, on helpompi pukea päälle, jos vaatteet ovat hiukan liian suuria.
Lisäksi tarvitsee pienen pyyhkeen, johon voi kuivata itsensä, ja kaksi tukevaa muovipussia, jotka voi pukea sukkien suojaksi, kun kengät ovat märät.
Mukana on hyvä olla myös istuinalusta, ensiapulaukku, vessapaperia ja puhelin vedenpitävässä kotelossa.
Jäällä pitää aina olla reppu selässä.
Pidä silmällä jäätä
Kun turvallisuus on hallinnassa, täytyy pitää jäätä silmällä.
Riskialueita ovat esimerkiksi sillat, niemenkärjet, jokien suut, laiturit, railot, reimarit, kaislikon reunat ja virtapaikat.
On tärkeää tutkia sääennusteet ja jääraportit. Jäätilanteen voi myös tarkastaa kalastajilta tai viranomaisilta.