YLEISRADIO

Artikkeli on yli 2 vuotta vanha
Yle yhtiönäTarinoita Ylestä

”Ilman Yleä meillä ei olisi sellaista suomalaista elokuvakulttuuria, joka meillä tänä päivänä on”

Ylen rooli kotimaisen elokuvan rahoittajana on merkittävä. Lyhyt- ja dokumenttielokuvien kohdalla suorastaan kriittinen.

Kuvakollaasissa viidet kasvot lähikuvissa.
Yle Teemalla ja Yle Areenassa vietetään 22.–28.4.2024 Uuden suomalaisen elokuvan viikkoa.

Yle on merkittävä kotimaisen luovan alan ja erityisesti elokuva- ja tv-alan rahoittaja, työllistäjä ja tilaaja. Yli puolet kaikista kotimaisista pitkistä elokuvista valmistuu Ylen rahoituksen turvin ja esimerkiksi vuonna 2023 Yle rahoitti 9 pitkää ja 12 lyhyttä kotimaista elokuvaa.

”Ylen rooli kotimaisen elokuvan rahoittajana on erittäin merkittävä. Lyhyt- ja dokumenttielokuvien kohdalla Ylen rooli on suorastaan kriittinen, mutta myös pitkistä kotimaisista fiktioelokuvista yli puolet on Ylen osarahoittamia. Ilman Yleä meillä ei olisi sellaista suomalaista elokuvakulttuuria, joka meillä tänä päivänä on”, toteaa Yle Draaman tilaaja ja elokuvatiimin vetäjä Elina Pohjola.

Kuvaavaa on, että esimerkiksi vuoden 2024 Jussi-gaalassa Ylen rahoittamia elokuvia oli mukana jokaisessa Jussi-palkintosarjassa, joissakin kategorioissa ehdolla oli pelkästään Ylen mahdollistamia teoksia.

Paitsi elokuvien rahoittajana, Ylellä on oleellinen rooli myös niiden esittäjänä.
”Elokuva tavoittaa suurimman yleisönsä yleensä aina vasta, kun se tulee Ylelle esitettäväksi. Siinä mielessä valtaosalle suomalaisista meidän esityksemme on elokuvan todellinen ensi-ilta”, lisää Yle Teeman vastaava tuottaja Marika Kecskeméti.

Elokuvatarjonnan tulee puhutella monenlaisia suomalaisia ympäri Suomea

Rahoitus- ja hankintapäätöksiä puntaroidessa Ylen kannalta on tärkeää, että elokuvien monimuotoisuus toteutuu siinä, kuka elokuvia tekee ja kenen tarinoita kerrotaan, mutta myös siinä, millaisia elokuvia voi ylipäätään nähdä. Alan moninaisuutta vahvistaakseen Yle on perustanut Yle Teemalle Indieklubin, jossa kotimaiset indie-elokuvat tekijöineen tulevat paremmin nähdyiksi ja kuulluiksi.

Ylen strategiankin mukaan julkisen palvelun tehtävänä on palvella kaikkia suomalaisia.

”Päätöstemme tavoitteena on rakentaa elokuvatarjonta, joka puhuttelee monenlaisia suomalaisia ympäri Suomea ja kertoo monenlaisten suomalaisten tarinoita. Kun elokuva puhuttelee elämyksen ja oivalluksen kautta, se myös tulee katsojalle merkitykselliseksi”, avaa Pohjola.

Mitä selkeämpi rajaus, sitä vahvempi kokonaisuus

Yle tarjoilee katsojille tarkkaan mietittyjä ohjelmakokonaisuuksia esimerkiksi Areena-koontien ja erilaisten elokuvafestivaalien muodossa. Seuraava kuratoitu kokonaisuus on Yle Teemalla ja Yle Areenassa 22.–28.4.2024 vietettävä Uuden suomalaisen elokuvan viikko.

”Mitä selkeämpi aiheen rajaus, sitä varmemmin vahva kokonaisuus”, kuvailee Kecskeméti elokuvakokonaisuuksien kuratointia.

Kuvassa on kolme hymyilevää nuorta naista, jotka löhöävätt sohvalla rennosti sylikkäin.
Tytöt tytöt tytöt -elokuva nähdään Uuden suomalaisen elokuvan viikolla. Kuva: Ilkka Saastamoinen / Yle

”Koonteihin valituilla elokuvilla pitää olla jokin yhteinen nimittäjä, tässä tapauksessa kaikki valitut ovat tämän vuosikymmenen leffoja. Varmojen valintojen rinnalle olemme tietoisesti ja rohkeasti ottaneet mukaan myös valtavirran ulkopuolella syntyneitä indie-elokuvia.”

Kotimaisten elokuvien kohdalla kuratointikeinoja on monia. Uuden suomalaisen elokuvan viikon lisäksi Yle tarjoaa Indieklubin, ja monivuotisena traditiona on kotimaiseen elokuvaan 1960-luvulta 2010-luvulle keskittyvä Kino Suomi.

”Ensi kesänä esitämme kaikki Aki Kaurismäen fiktioelokuvat, pitkälle syksyyn jatkuva putki huipentuu Kuolleisiin lehtiin”, kertoo Kecskeméti.

Yle Areenan rooli on kasvussa, kotimaisen elokuvan katalogi kasvaa

Elokuvia katsotaan edelleen pääosin televisiosta, vaikka Areena-katselu onkin kasvussa.

”Teeman katsojissa on vahva joukko elokuvafaneja, jotka seuraavat elokuvatarjontaamme, ja uskollisesti jo reilusti ennen vuodenvaihdetta kyselevät somessa uuden kauden leffatarjonnasta”, Kecskeméti kertoo.

Elokuvia esitetään Teeman lisäksi myös myös muilla Ylen kanavilla, jotta niitä voidaan tarjota mahdollisimman laajasti suomalaiselle yleisölle. Yle Areenan rooli taas on kasvussa siksi, että nykyään Ylellä on mahdollisuus hankkia elokuviin pidempiä oikeuksia.

”Vielä joitain vuosia sitten elokuvat esitettiin televisiossa, jonka jälkeen ne vain kävivät kääntymässä Areenassa viikon tai kaksi. Tämä on muuttunut, ja osa elokuvista on Areenassa jopa useamman vuoden. Tämä palvelee katsojiamme, ja Areenaan alkaa muodostua kotimaisen elokuvan katalogi”, Pohjola tiivistää.

Uuden suomalaisen elokuvan viikko jatkaa monimuotoisen kotimaisen elokuvan esittelyä

Yle Teemalla vietetään siis 22.–28.4.2024 kaikkien aikojen toista Uuden suomalaisen elokuvan viikkoa, jossa nähdään seitsemän päivän ajan kotimaisia yleisöhittejä, Jussi-voittajia sekä arvostelumenestyksiä 2020-luvulta ja eri genreistä. Kaikki elokuvat ovat nähtävillä Areenassa maanantaista 22.4. lähtien.

”Kaikki Uuden kotimaisen elokuvan viikon valinnat ovat 2020-luvun nimikkeitä. Tämä on myös se ajanjakso, jolla kotimainen elokuva on noussut kansainväliseen kärkikastiin ennennäkemättömällä tavalla: esimerkiksi vuonna 2023 Sundancen elokuvajuhlilla nähtiin ensimmäistä kertaa peräti kaksi suomalaista pitkää fiktioelokuvaa, Pahanhautoja jaTytöt tytöt tytöt, joista molemmat nähdään myös Uuden suomalaisen elokuvan viikolla”, kertoo Elina Pohjola.

Tarinoita Ylestä -sarja taustoittaa ja kertoo Ylen monipuolisista osaajista, ohjelmista, kokeiluista ja työarjesta Ylessä. Lue lisää tarinoita Ylestä!