Meillä on Suomessa lasten ja nuorten mielenterveyskriisi. Näin sanoo Mieli ry, joka pyörittää muun muassa Sekasin-chattia. Siellä puhutaan päivittäin nuorten ahdistuksesta, yksinäisyydestä, päihteistä ja itsetuhoisuudesta.
THL:n tekemien kouluterveyskyselyiden mukaan yläkoululaiset, lukiolaiset ja ammattiin opiskelevat voivat huonommin kuin ennen. Kelan mukaan jopa joka neljännellä nuorella on jokin mielenterveyden häiriö.
Vaikka tilastot ja tutkimukset nuorten ja lasten hädästä ovat karuja, ne eivät välttämättä aiheuta samanlaista laajaa yhteiskunnan huolestumista kuin yksittäinen kouluampuminen.
– Toivoisin, että meillä olisi sellainen yhteiskunta, jossa oikeasti kuultaisiin nuoria ja otettaisiin heidän hätänsä vakavasti, sanoo ilmasto- ja ihmisoikeusaktivisti Selinä Nera, joka toimii myös Vihreiden nuorten puheenjohtajana.
Erityisen pahoin voivat tytöt
Tyttöjen kokemat ahdistus- ja masennusoireet ovat lisääntyneet voimakkaasti. Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan noin joka kolmas tyttö ja joka viides poika koki ahdistuneisuutta tai masennusta, joka vaikuttaa heidän toimintakykyynsä.
Sama on nähty myös Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimusyksikössä, jossa on tutkittu 13-16-vuotiaiden nuorten psykososiaalista hyvinvointia jo 30 vuoden ajan. Kun aiemmin muutokset ovat olleet muutaman prosenttiyksikön luokkaa, uusimmassa tutkimuksessa tyttöjen ahdistuneisuus oli kasvanut yli 11 prosenttiyksikköä.
Nuorten pahoinvoinnin takana on monenlaisia ilmiöitä. THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälän mukaan tyttöjen ahdistuksen lisääntymistä selittää ainakin jossain määrin korona-aika ja siihen liittyneet ilmiöt, kuten arjen rutiinien rikkoutuminen ja somen käytön lisääntyminen.
Kun epidemian takia jämähdettiin kotiin, kynnys palata kouluun kasvoi liian suureksi osalle niistä oppilaista, joilla on taipumusta sosiaalisen arkuuteen tai ahdistukseen. Tämä näkyy edelleen kouluissa.
Terhi Aalto-Setälä, THL
Aalto-Setälän mielestä myös runsas somen käyttö lisää ahdistusta. Koko ajan pitäisi olla paras versio itsestään.
– Erilaisten ihannekuvien ja ihannemaailmojen esitteleminen on selkeä riski sille, että nuori alkaa haitallisesti verrata itseään muihin ja kokea huonommuutta. Tytöt ovat mahdollisesti tässä aivan erityisessä riskissä, Aalto-Setälä jatkaa.
Myös tyttöjen ja nuorten naisten itsetuhoinen käyttäytyminen on lisääntynyt. HUS:n mukaan nuorten lääkemyrkytykset ovat kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa ja nuoret tytöt ovat niissä yliedustettuina. Nuorten lääkemyrkytykset ovat HUS:n mukaan yleensä itseaiheutettuja ja tahallisia.
Paineita töistä ja opinnoista
Akuutin Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan opiskeluun tai työelämään liittyvät vaatimukset ovat selkeästi yleisin aihe, josta nuoret ja nuoret aikuiset kertovat kokevansa ahdistusta. Myös yhteiskunta odottaa nuorilta enemmän kuin aiemmilta sukupolvilta.
– Pelisäännöt esimerkiksi korkeakouluun pyrkimisen osalta ovat vaihtuneet tiuhaan ja paineet opinnoissa pärjäämiseen ovat kovat. Moni nuori on burnoutissa jo ennen varsinaisten opiskelujensa alkua, Aalto-Setälä toteaa.
Myös oma toimeentulo ja ilmastonmuutos aiheuttavat ahdistusta.
Mitä pystyn opiskelemaan? Mistä saan ruokaa tai asunnon? Mitä tapahtuu, kun ilmastonmuutos etenee? Onko meillä enää planeettaa, jossa pystyy elämään? Voinko hankkia lapsia? Nämä on ihan konkreettisia asioita, joita nuoret joutuvat miettimään.
ihmisoikeusaktivisti Selinä Nera
– Isot rakenteelliset muutokset niin kuin esimerkiksi nyt hallituksen leikkaukset asumiseen koskettavat nuoria konkreettisesti, Nera jatkaa.
Ilman tutkintoa jäävä nuori maksaa 295 000 euroa
Lain mukaan alle 23-vuotiaiden pitäisi päästä hoitoon kolmen kuukauden kuluessa hoidon tarpeen toteamisesta. Valitettavasti tämä ei kuitenkaan aina toteudu. Monilla alueilla koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta puuttuu niin lääkäreitä kuin psykologejakin ja nuorten psykiatrinen hoito on ruuhkautunut.
Viimeisimmän THL:n julkaiseman tilaston mukaan psykiatriseen hoitoon pääsyä odotti maaliskuussa 1645 lasta ja alle 23-vuotiasta nuorta. Heistä 426 oli ollut jonossa yli 90 päivää. Alueelliset erot ovat valtavat.
Jos nuori tulee ahdistuksen kanssa, niin otetaan me aikuiset se vastaan. Ei vähätellä tai puhuta, että kyllä munkin nuoruudessa oli sitä ja tätä.
Miguel Reyes, Mieli ry
Kylmien taloudellisten silmälasien läpi tarkasteltuna nuorten tilanne käy yhteiskunnalle kalliiksi.
Työeläkeyhtiö Elon mukaan työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä on kasvanut jo toista vuotta peräkkäin. Yhtenä syynä on mielenterveysoireilu ja se, että ihmisten ongelmat syvenevät ruuhkautuneen terveydenhuollon hoitojonoissa. Elo kertoo myös, että alle 34-vuotiaat miehet hakivat työkyvyttömyyseläkettä mielenterveysperusteella 30 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.
Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlassa on jopa laskettu, että ilman toisen asteen tutkintoa jäävä nuori maksaa yhteiskunnalle noin 295 000 euroa.
Nuorten pahaan oloon pitäisi puuttua jo sen alkumetreillä ja purkaa sen taustalla olevia rakenteita kuten lapsiperheköyhyyttä, eriarvoisuutta, ongelmien ja traumojen ylisukupolvisuutta, alkoholismia. Tarjota apua, keinoja ja ratkaisuja.
Toivoa on
Mieli ry:n Nuoret-yksikön asiantuntija Miguel Reyes on tehnyt pitkään työtä nuorten auttajana ja näkee nykytilanteessa myös positiivista. Nykynuoret osaavat ja haluavat puhua ongelmistaan. Enää ei ole häpeä sanoa, että minua ahdistaa ja masentaa tai että en uskalla mennä ulos ja kohdata ihmisiä. On ok myöntää, että tarvitsee apua.
– Muutos on valtava! Siihen aikaan, jossa itse kasvoin, vallalla oli puhumattomuuden kulttuuri tai tunteiden nimeämättömyys, Reyes sanoo.
Sen voi nähdä myös niin, että vau mikä sukupolvi! Nuoret uskaltavat tuoda esille näitä kipeitä asioita, jotka koskettavat aika montaa suomalaista.
Miguel Reyes, Mieli ry
Selinä Nera painottaa, että on tärkeää, että nuoria kuullaan ja että heille annetaan aidosti mahdollisuus osallistua.
– Se kaunis puheenvuoro siitä, että nuoria täytyy kuunnella, ei riitä, jos samaan aikaan leikataan vaikka ammatillisesta koulutuksesta sata miljoonaa.
– Yksin ei voi pelastaa koko maailmaa. Siihen tarvitaan muita ihmisiä ja yhteisöjä. Ja välillä pitää tehdä myös sellaisia asioita, jotka tukee oma jaksamista ja joista saa iloa. Itse tykkään laulaa, nähdä ystäviä ja saada vertaistukea, Nera listaa.
Uutista muokattu 28.4. kello 16:38. Lisätty jutun ingressiin tieto siitä, että jutun pääkuvaa on generoitu tekoälyn avulla.