ABITREENIT

YTL:n sensori vastasi kirjallisesti kysymyksiinne biologian yo-kokeesta!

Ylioppilastutkintolautakunnan sensorin vastaukset syksyn 2025 yo-kokeesta.

Undulaatti, jonka pyrstö muuttuu lopussa liskomaiseksi istuu persikan väristä taustaa vasten.
Kuva: Janika Koli / Yle

YTL:n sensori Vesa Paajanen vastasi kokelaiden kysymyksiin biologiasta. Toimittaja on tiivistänyt kysymyksiä tarpeen mukaan.

Katso biologian koe ja hyvän vastauksen piirteet täältä!

Yleisiä kysymyksiä kokeesta

”Oliko tämä vaikea koe, uskotko että pisterajat tulevat olemaan matalat? Omasta mielestä todella vaikea ja spesifejä kysymyksiä?” -Opiskelija

Yritämme aina tehdä helppoja ja vähän haastavampia tehtäviä, jotta pystytte osoittamaan osaamisenne monipuolisesti ja soveltamaan lukio-opintojen aikana oppimaanne. Biologian kokeessa arvosanarajat ovat pysyneet melko muuttumattomina, mutta katsotaan arvioinnin jälkeen, minne tällä kertaa päädytään.

Tehtävä 1

”Monivalinnan toisessa vaiheessa kohta 1.2.4. Vaihtoehto:

äiti IV 11 on miehensä IV 12 äidin sisko.

Tämähän on väärin kirjoitettu tai siis sekoitti pakkaa täysin että mitä sekoilua kun sukupuussa ovat allekkain miten voisivat olla siskoksia, onko taas virhe?” -Annika

Pahoittelut Annikalle kompamaisesta vaihtoehdosta. Tuolla pyrittiin testaamaan, osaako sukupuuta lainkaan lukea.

”Miksi monivalinnan sukupuu -tehtävä oli tehty niin että serkut koko ajan lisääntyivät keskenään? Miksei videoissa ole ääntä?” -Erikoista

Serkusavioliitoissa resessiiviset taudit näkyvät selvästi. Alkuperäisessä tutkimuksessa kyseisessä sukupuussa näitä oli vieläkin enemmän, jolloin sukupuu muistutti melkoista saippuasarjaa.

Poistamalla äänet vältettiin tekstitysongelmat.

”Miksi suku oli niin sisäsiittoinen ja tuo sukupuu muutenkin niin kovin erilailla toteutettu kuin aikaisemmin?” -I:n mies

Serkusavioliitoissa resessiiviset taudit näkyvät selvästi. Alkuperäisessä tutkimuksessa kyseisessä sukupuussa näitä oli vieläkin enemmän, jolloin sukupuu muistutti melkoista saippuasarjaa.

Sukupuu oli hyvin laaja ja käsitti useita sukupolvia. Tällöin se muuttuu melko sekavaksi (varsinkin tässä tapauksessa)

”Miksi 1.1.5 monivalintakohdassa ei voisi olla myös oikein tämä, että ”Energia on peräisin solujengityksestä”? Eikö soluhengityksestä vapaudu energiaa, jolloin se on sitten kasvien käytössä?” -L:n kirjoittaja

Jos energia olisi peräisin soluhengityksestä, se ei olisi auringosta peräisin olevaa sidottua valoenergiaa, mistä se tietenkin kasveilla on.

”Kysymyksessä 1.2.3: voiko pojan oireettomuudesta päätellä, ettei hän voi olla sairastunut? Vai pitääkö ottaa huomioon, että hänellä on sairaus, mutta ei vielä oireita?” -Abi

Oireyhtymien yhteydessä käytetään sanaa oireeton sen sijaan että mainittaisiin terve/sairas. Kehityshäiriösairauksien oireet näkyvät hyvin nuorena (usein jo sikiöaikana). Siten henkilö joko kantaa cohenin oireyhtymälle altistavaa alleelia tai on kahta ”normaalia” alleelia.

Tehtävä 2

”Paljon menetän pisteitä jos mainitsin vahingossa kemosynteesin?” -WY

Yleensä tällaiset pikkuvrheet estävät täysien pisteiden saamisen.

”Saako yhtään pisteitä, jos kertoi pelkkien ihmisten sopeutumisesta talveen?” -Putte Puputtaja

Ihminen on lämpimien ilmastojen eläin, eli meillä on vähemmän talvikarvaa tai muita tehokkaita tapoja selvitä ilman vaatteita pakkasessa. Ruskeaa rasvaa meilläkin on eli sen mainitsemalla voisi ihmisesimerkistäkin pinnan saada.

Tehtävä 3

”Olisiko videotehtävissä pitänyt tehdä aineistoviittaus?” -Lukiolainen

Ei tarvitse aineistoviittauksia kuten ei muissakaan tehtävissä. Yleensä aineiston käytön näkee vastauksesta muutenkin.

”Onko oikea mainita eläinten kesyttäminen ominaisuudeksi vaikka se kehittyi vasta Homo Sapiensille?” -Frank Armoton

3.1:ssä tuosta annetaan piste ja jos sitä pohtii 3.2:ssa voisi se hyvin olla pisteen arvoinen. Maataloudelle kesytetyt eläimet ovat olleet kullanarvoisia.

Tehtävä 4

”Voiko eläinten risteymä tehtävässä pohtia enemmän sitä, miksi risteymien kelpoisuus on heikko? Eikös se johdu siitä, että risteymien jälkeläinen lisääntymiskyvytön, risteymät ei pysty lisääntymään eli steriilejä, risteymät harvoin löytää lisääntymiskumppanin, seksuaalivalinnan seurauksena risteymät eivät pääse lisääntymään risteymän kantalajien yksilöiden kanssa?” -lukiolainen valusta

Jos risteytyvät lajit tekevät jälkeläisiä, voivat ne luultavimmin lisääntyä näiden lajien kanssa (jolleivat ole lisääntymiskyvyttömiä). Alhaisemmasta jälkeläismäärästä annetaan piste. Tuo seksuaalivalinta on hyvää pohdintaa eli keskustellaan sen huomioimisesta.

Tehtävä 6

”Tarvitseeko diagrammissa olla kaksi y-akselia joissa on omat taulukot virtsan määrälle ja happamuudelle vai voiko ne laittaa yhdelle puolelle samaan taulukkoon?” -Stressaaa

Jos pystyakselit on selvästi esitetty niistä annetaan kyllä piste olivat ne sitten samalla tai eri puolilla.

”Moikka, kun aikaa oli kulunu 7 tuntia niin miten muodostuneen virtsan määrä laski 410 ml —> 10ml?? Mietin vain kun tuli niin jyrkkä käyrä, että oliko aineistossa virhe.” -starwalker

Keinotekoinen ADH toimii antidiureettisesti eli virtsaa tulee huomattavasti vähemmän.

”Oliko potilaalla vesitystautia? Kuinka iso merkitys yleensäkkään on sillä, vastasiko oikein, vai onko pääpointti tehtävässä pohdinnalla ja perusteluilla suuntaan jos toiseenkin?” -Vesitystaudista kärsivä ;)

Pohdinta ja perustelu on tässä tärkeintä, eli pelkällä kyllä/ei vastauksella ei pisteitä heru. Oman näkemyksemme mukaisesti aineisto osoitti henkilöllä olevan vesitystaudin, mutta hyvällä perustelulla voidaan päätyä myös vastakkaiseen näkemykseen.

”6.3 Mitä jos missasi kokonaan tuosta tehtävästä tuon kohdan missä luki ”kun juodaan paljon vettä” ja kirjoitti yleisesti ADH vaikutuksesta veden määrään virtsassa?” -Abipulassa

ADH:n vaikutuksistahan saa tässä pisteitä, mutta tässä haettiin myös juodun veden määrän vaikutusta ADH:n eritykseen. Siten pisteitä voi saada, mutta täydet pinnat voivat olla niukassa.

”Tuleeko pistevähennys, mikäli viivadiagrammiin jäi ns. tyhjät tunnit reunoille. (X-akselin asteikko on siis 0-9 eikä 1-8 kuten hvp:ssä)?” -Abi123

Useinhan akselit leikkaavat 0:ssa eli olet tehnyt ihan oikein.

”Hei. Mitä jos tehtävän 6 kohdassa 6.1 ei laittanut kahta erillistä y-akselia, vaan kaaviossa oli vain yksi y-akseli? Entä jos y-akselia ei nimetty erikseen, vaan esim. yksiköt näkyi kaavion sivussa.” -aino

Akselilla pitää olla nimi joten jos kaikki muu on kunnossa niin 4 p.

Tehtävä 7

”Kuinka suuri virhe on, jos kirjoitti, että rasvoja ja proteiineja muokataan asetyylikoentsyymin avulla eikä asetyylikoentsyymiksi?” -väsynytabiturientti

Estää täydet pisteet kuten muutkin pikkumokat.

”Moi! Tehtävässä puhutaan asetyylikoliini a:sta, mitä ei esiinny LOPS 2016 -kirjasarjoissa. Jos vastaukset vaativat yksityiskohtaista tietoa asetyylikoliini A:sta yhtään, niin LOPS 2016-kirjasarjan opiskelijat eivät pysty tehtävään vastaamaan. Eikö aikaisempaa opetussuunnitelmaa oikeasti enää huomioida kokeissa? Soluhengityksestä olisi saanut helposti tehtäviä, jotka kattavat molemmat opetussuunnitelmat. Todella surkeeta.” -En ymmärrä

Tässä oletettiin, että osaa lukea kyseisen välimuodon kuvasta. Lisäksi se löytyy esim. Iiris kirjasta 4 kappaleesta 5. Aikaisempaa LOPSia ei enää katsota vaikka ei niissä ihan hirveästi tullut 2019 muutoksia.

”Mitä kaikkea 7 jokasessa kohdassa piti laittaa, kun se prosessihan on lähes sama kaikilla niillä.” -Sidzla

Prosessi on lopussa sama, joten nyt kaivattiin hiilareilla glykolyysiäm rasvoilla muokkausta osaksi sitruunahappokiertoa ja proteiineilla muokkausta glykolyysin tai sitruunahappokierron osaksi.

Tehtävä 8

”Mitä kaikkea 8.1 oikein piti kirjottaa, kun siitä sai tehtävän eniten pisteitä? Ite selitin vaan yhdellä virkkeellä jokaisen termin?” -Sidzla

Tehtävissä kannattaa katsoa, montako pistettä on tarjolla ja moneenko kohtaan pyydetään vastausta. Tällä kertaa oli kolme termiä eli jokaiseen toivottiin kahta asiaa (esim. selitys + esimerkki).

Tehtävä 9

”Mistä mun olisi pitänyt tietää miten puudutusaine vaikuttaa? Onko sitä käsitelty lukion oppimäärässä?” -Lukiolainen valusta

Jos tehtävässä 9.1 on esittänyt, miten hermosolut normaalisti toimivat, voi seuraavassa kohdassa saada täydet selittämällä, miten hermo ei toimi.

”9.2 Miten kipulääkkeen toimintamekanismi liittyy lukion biologiaan? Missä kirjassa siitä puhutaan?” -pt

Jos tehtävässä 9.1 on esittänyt, miten hermosolut normaalisti toimivat, voi seuraavassa kohdassa saada täydet selittämällä, miten hermo ei toimi.

Tehtävä 10

”Riittikö, jos 10.2 selitti molempien lähetti-RNA kehitys eikä oikee vertaillu niitä?” -Auringonkukka

Jos olet käynyt läpi tavallisen vaihtoehtoisen silmukoinnin ja perään lähetti-RNA:n sekvenssin muuttamisen, ymmärtää tällainen sensori, että tässä on se vertailu tehty.

”Saanko pisteen ku kirjotin aitotumalliset enkä aitotumaiset?” -päästäkäämutläpi

Tähän hyväksytään useita eri vaihtoehtoja, joita pohdimme vielä.

”Mitä mustekala tehtävän toiseen kohtaan olisi pitänyt vastata? Kysyttiin mustekalan lähetti-RNA:n muokkaamisen ja esiaste-RNA:n lähetti-RNA:ksi muokkaamisen vertailua. En ihan ymmärtänyt tehtävän antoa saatika miten olisi saanut 9p.” -Junolover

Kuvaile vaihtoehtoinen silmukointi jas ens merkitys hyvin, niin 6 p kasassa. Kerro mustekalan lähetti-RNA:n muokkaamisesta ja sen merkityksestä niin 5 p lisää. Tosin arvosteluohjelma herjaa, jos siihen yrittää kirjoittaa tässä tehtävässä yli 9 p.

”Haittaako jos selitti koko proteiinisynteesin yksityiskohtaisesti?” -Aminohappo

Tuohon tehtävään hyvin sopii sekä transkription että translaation selitys - etenkin jos niiden avulla yhdistää ”pistemutaation” vaikutukset proteiinituotteille.

”10.2 Pyydetään kertomaan kaikilla eliöillä tapahtuvasta esilähetti-rna:n muokkausta lähetti-rna:ksi, mutta eihän bakteereilla tapahdu silmukointia koska niillä ei ole introneja. Onko kyseessä virhe tehtävänannossa?” -Siiri

Ihan hyvä huomio, joka otetaan keskusteluun sensoreiden kanssa. Kuitenkin tehtävässä täytyy vertailla sellaista eliötä, jolla esiasteRNA:ta muokataan lähetti-RNA:ksi ja mustekalan erikoista tapausta, jossa lähetti-RNA:n emäsjärjestykseen tehdään pistemutaatioiden kaltaisia muutoksia.

Siten pisteitä tarjolla silmukoinnin selittämisestä ja merkityksestä ja mustekalojen ei-perinnöllisestä vaihtoehtoisten proteiinituotteiden valmistamisesta.

”Hyväksytäänkö domeeniksi aitotumaiset?” -Kupe

Kyllä. Domeenit on kirjoissa harvinaisen sekavasti, joten hyväksytään useita vaihtoehtoja. Itsekin olen tuon aitotumallisena oppinut.

”Miten mustekalatehtävässä a kohdassa oli tarkoitus ajatella domeeneja? Internetistä etsiessä puhutaan melkein ainoastaan kolmen domeenin järjestelmästä (bakteerit, arkeonit ja aitotumaiset), mutta BIOS lops 2021 oppimateriaaleissa puhutaan kahteen domeeniin luokittelusta (tumalliset osana arkeoneita). Päädyin vastaamaan tuohon sitten oppimateriaalin pohjalta, vaikka tiedän tästä ristiriidasta. Muuten oli kyllä tosi kiinnostava ja sopivan haastava koe 👍” -Nuunuu

Tähän hyväksytään monenlaisia vaihtoehtoja, koska samoissakin lukion oppikirjoissa oli mainittu välillä 3 domeenia ja välillä 2. Siten sekä aitotumallinen että arkeoni hyväksytään

”Olisiko tehtävässä pitänyt puhua myös muiden eliöiden kohdalla lähetti-RNA:sta? Kysymys oli muiden eliöiden kohdalla nimenomaan esiaste-RNA:sta, joten en uskaltanut puhua muiden eliöiden lähetti-RNA:sta, ja kerroin vain muiden eliöiden esiaste-RNA:sta ja mustekalan kohdalla lähetti-RNA:sta…” -mietteliäs

”Piti verrata normaalia vaihtoehtoista pilkkoutumista ja mustekalan tapaa muokata valmista lähetti-RNA:ta ja tehdä siihen ”pistemutaatioita”. Meillä lonkerottomilla lähetti-RNA:ta ei enää muokata.

”Mitä tarkalleen haettiin siitä mustekalan lähetin muokkauksesta, jotta voi saada kirjoitettua 9p verran?” -GrillattuJuusto23

kts edellä.