YTL:n sensori Jussi Hanska vastasi kokelaiden kysymyksiin historiasta. Toimittaja on tiivistänyt kysymyksiä tarpeen mukaan.
Katso historian koe ja hyvän vastauksen piirteet täältä!
Yleisiä kysymyksiä kokeesta
”Miten vaikeana pidät tätä koetta muihin verrattuna ja mihin ennakoit laudaturin rajan osuvan?” -urheilutehtäväntekijä
En pidä koesarjaa erityisen vaikeana verrattuna lähimenneisyyden kokeisiin. Pisterajojen ennakointi ilman kristallipalloa on lähes mahdotonta, joten en siihen ota kantaa.
”Montako pistettä lähtee jos laittoi tarkkoja vuosilukuja ja ne meni väärin toisessa kohdassa yhdellä vuodella ja toisella monta vuosikymmentä?” -Hätäinen
Yleensä vuosilukuvirheet eivät ole ns. suuria virheitä. Jonkinlainen pistevähennys niistä saattaa olla tulossa, mutta eivät ne koko vastausta pilaa.
Tehtävä 1
”Kuinka paljon pisteitä lähti että laitoin 330 eaa siihen ajoitukseksi antiikin ateenan demokratialle?” -renessanssineveragaib
Ajoitusvirhe saattaa pari pistettä maksaa, mutta tässä kysymyksessä tarkka ajoitus ei ole keskeisessä roolissa, joten jos muu vastaus on laadukas, näen, että mahdollisuuksia on korkeisiinkin pisteisiin.
”Onko jotenkin oikein jos kerroin että kreikassa oli suora demokratia mikä ei oo länsimaisessa demokratiassa ja en laittanu mitään vuosilukuu..?” -Paniikki abi
Kyllä esittelemäsi asia on relevanttia taustatietoa tähän kysymykseen.
”Moi! Haittaako jos ensimmäisessä tehtävässä puhuu myös Rooman demokratiasta ohimennen ja kirjoittaa käsitteen väärin?” -Kiki
Kysymys kohdistuu nimenomaan antiikin Kreikkaan, Rooman mainitseminen - edes ohimennen - ei siten ole varsinaisesti ansio. Toisaalta, jos siihen ei jumiuduta ja se mainitaan jotenkin osana antiikin Kreikasta alkanutta demokratian historiallista jatkumoa, ei se ole varsinainen virhekään.
Tehtävä 2
”Kuinka monta pistettä lähtee jos unohti mainita Naton, Varsovan liiton, propagandan ja avaruuskilpailun, mutta kertoi silti dominoteoriasta, marshallavusta, kauhun tasapainosta, Vietnamin sodasta ja Trumanin opista?” -Välipalapatukka
Unohdusten lista on sen verran mittava, että kyllä pisteitä väkisinkin lähtee. Olet kuitenkin käsitellyt myös monia relevantteja asioita, joten ei vastaus varmasti nollille tai ihan jäännöspisteille mene. Tarkempi arvio vaatisi vastauksen näkemistä.
”Menettikö pisteitä, jos mainitsi JFK:n vaalikampanjan vuonna 1960 vaaleissa, jossa hän painosti Yhdysvaltojen ”taloudellista ja sotilaallista jälkeenjääneisyyttä Neuvostoliittoon verrattuna JA sen nopeaa korjaamista. Esim. Ohjuskuilu ja myös jos hänen iällään olisi ollut minkäänlaista vaikutusta konfliktin aikana.” -Espoir
Todennäköisesti merkittävää pistemenetystä tuosta ei tule jos kohta ei merkittävää ansiotakaan.
”Miten käy, jos selitti tehtävässä Kuuban kriisistä tarkemmin, ja kylmän sodan muista kriiseistä ja tapahtumista, muttei muistanut käsitettä kauhun tasapaino?” -Ihmettelen
Kauhun tasapaino on yksi keskeinen elementti kylmän sodan ymmärtämisessä. Vastausta lukematta ei kuitenkaan voi suoraan sanoa, paljonko pisteitä menee. Kuten edellä olevassa kysymyksessä, myös tässä saattaa hyvinkin riittää, jos kauhun tasapainoa on selitetty käyttämättä itse käsitettä - ainakaan pistemenetys ei ole dramaattinen.
Tehtävä 3
”Montako pistettä menettää, jos ei maininnut sodan jälkeistä vaurastumista ja elintason nousua?” -Abi
Kyseessä on olennainen puute. Pisteytyksen kannalta pitäisi kuitenkin tietää, mitä vastauksessa on mainittu. Ihan korkeimpiin pisteisiin ei nämä asiat pois jättäen voi kuitenkaan päästä.
”Miten laajasti tehtävässä olisi pitänyt vastata suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä? Kuvia analysoimalla ja vertailemalla vastauksesta tuli aika lyhyt, mutta toisaalta tehtävänannossa ei mitään jatkokysymyksiäkään ollut.” -Anne
Kysymyksessä haetaan vastausta, jossa kokelas kuvaa suomalaisen yhteiskunnan kehitystä niiltä osin kuin se on havaittavissa kuvassa. Kehitys on tietenkin, etenkin huippupisteitä varten sidottava laajempaan kontekstiinsa. Esimerkiksi modernit kodinkoneet ovat osa yhteiskunnan modernisoitumista ylipäätään ja se taas puolestaan oli mahdollista vaurastumisen vuoksi ja loi toisaalta lisää vaurautta. Vastauksessa kuvataan siis suomalaisen yhteiskunnan kehityksen suuria linjoja ja ne sidotaan annettuun aineistoon toteamalla, miten ne siinä näkyvät.
”Oliko ongelmallista, jos keskittyi elinkeinorakenteen muutoksen syihin ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion syntyyn, muttei kertonut niinkään keittiöön liittyvistä asioista?” -Improbatur
Aineistoihin viittaaminen ainakin jossakin määrin on välttämätön edellytys korkeimpien pisteiden saavuttamiseen. Laadukkaalla vastauksella voi ilman aineistojen suoranaista käsittelyäkin päästä kohtuullisiin pisteisiin, mutta ei kiitettävään vastaukseen.
”Mikä toi historian kolmostehtävä oli ja miten se edes liittyi itsenäisen Suomen historiankurssin sisältöihin ja mitä siihen olisi pitänyt vastata?” -hissan kirjoittaja
Tehtävä kolme käsittelee suomalaisen yhteiskunnan vaurastumista, modernisoitumista ja tasa-arvokehitystä 1950-luvulta nykypäivään eli jo aikarajauksen puolesta se nimenomaa kohdistuu itsenäisen Suomen historiaa käsittelevään kurssiin. Myös Suomen sosiaalihistoria sisältyy ko. kurssiin ja sitä voidaan kysyä (ja on myös kysytty aiemmin).
Tehtävä 4
”Kuinka paljon lähtee pisteitä jos ei osannut rappiotaidetta käsittelevässä tehtävässä selittää rappiotaidetta terminä, mutta sai tekstissään kuitenkin (luultavasti) tuotua esille miksi kyseistä taideteosta pidettiin rappiotaiteena?” -#jännittää
Jos käsite rappiotaide on jäänyt vastauksessa avaamatta, voi siitä hieman muusta vastauksesta riippuen menettää pisteen tai pari. Missään tapauksessa se ei kuitenkaan koko vastausta kaada, etenkin jos vastauksesta ilmenee, että kokelas on ymmärtänyt käsitteen (tässä tapauksessa voi jopa olla niin, että pisteitä ei mene lainkaan).
”Olin muistanu ihan väärin ja kirjottanut iha ohi aiheen koko esseen koska muistin käsitteen väärin. Tuleeko siitä miinus pisteitä ja tiippuuko arvosana tämän takia?” -AD
Mikäli vastaus on dramaattisesti ohi aiheen, seuraa siitä merkittäviä pistemenetyksiä. Tietämättä mitä olet vastannut, en pysty ottamaan kantaa siihen, onko jonkinlaisia pisteitä odotettavissa.
Tehtävä 6
”Haittaako jos Kolumbuksen löytöretkelle laittoi väärän vuoden, joka heittää n. 40 vuotta?” -Sushi
Kyllä noin 40 vuoden heitto on jo sellainen virhe, josta pieni pistesakko saattaa tulla. Jos vastaus on muuten laadukas, voit silti päästä varsin korkeisiin pisteisiin.
”Jos tehtävässä 6 selitti Atlantin kolmiokaupasta tosi perusteellisesti ja ehkä liikaakin, mutta pysyi kuitenkin suunnilleen aiheessa, niin kuinka paljon arvelisit voivan mennä pois pisteitä?” -NepetaCataria
Tehtävässä kysytään myös miten ns. löytöretket vaikuttivat Euroopan talouteen 1700-luvun alkuun mennessä. Tämän kysymyksen osan kannalta kolmiokauppa on tietenkin relevanttia tietoa eikä siitä siis seuraa pistemenetyksiä. Pisteytyksen kannalta kriittistä on sen sijaan, miten kysymykseen kokonaisuudessaan on vastattu (lähdeaineistojen vertailu).
”Mainitsin tehtävässä että eurosentrisesti katsottuna löytöretkiä voidaan pitää taloudellisena menestyksenä. Olenko ihan kujalla?” -Abi
Et ole.
Tehtävä 7
”Onko neljän säädyn huomioiminen täysin väärin. Eikö porvaristo luokkaa tai säätyä ollut ollenkaan myöhäiskeskiajalla?” -Hämmentynyt abi
Ei ole väärin. HVP:ssä on erikeen mainittu, että kokelas voi vastauksessaan soveltaa myös Ruotsin valtakunnassa käytössä ollutta jakoa neljään säätyyn. Porvaristo ei ollut erillinen sääty keski- ja etelä-Euroopassa toisin kuin Ruotsissa. Näillä alueilla porvaristo kuului ns. kolmanteen säätyyn (vaikka toki poikkesi sen muista edustajista niin varallisuuden kuin elintapojen osalta merkittävästi).
”Oliko numerosarja 16490 yhdessä lähteessä kirjoitusvirhe, joka tarkoitti oikeasti vuotta 1649?” -raahe
Numerosarja on tehtävässä lähteenä käytetyn Vatikaanin kirjaston käsikirjoituksen numero. Kyse ei siis ole lyöntivirheestä, vaan lähdemerkinnästä.
Tehtävä 8
”Voiko vastauksessa olla oikeita asioita, vaikka niitä ei ole mainittu hvp:ssä? Tässä tehtävässä kerroin enemmänkin Saksan yhdistymisen hyvistä puolista ja hvp:ssä oli enimmäkseen vain negatiivisia asioita. Mainitsin mm. stasin lakkauttamisen.” -korottaja
Kyllä voi ja niiden esiin tuominen on ilman muuta ansio, josta palkitaan pisteillä.
”Paljonko pisteitä lähtee, jos tiesi Berliinin muurin murtuneen 1989, mutta luuli sen tapahtuneen ennen aineistoa Thatcherista?” -Leku
Jonkinlainen pistemenetys on mahdollisesti tulossa, mutta en usko, että se on kovin suuri. Kysymys kohdentuu enemmän siihen, kuinka Thatcherin mielipide Saksan tulevaisuudesta erosi muiden lähdeaineistojen kanssa. Oliko muuri jo murtunut vai vasta murtumassa jonkin ajan kuluttua ei ole se kaikkein olennaisin seikka aineiston tulkinnassa, vaan se, ettei Thatcher ajanut voimakkaasti eikä oikeastaan edes toivonut saksojen yhdistymistä.
Tehtävä 9
”Oliko virhe sanoa, että Suomi halusi urheilumenestysten kautta näyttää vahvuutta Neuvostoliitolle? Ja oliko virheellistä sanoa, että se oli verrattavissa Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton urheilukilpaan?” -Milla
Ei se nyt suoranaisesti virhe ole, vaikkei se tärkein motiivi ollutkaan. En pidä virheenä vertaamista USA:n ja NL:n kilpailuun, vaikka Suomella ei ollut varsinaista kilpakumppania, vaan kysymys oli enemmän ”maailmalle näyttämisestä”.
”Miksi aineistoissa 9.c. ei ollu mainittu tapahtuman vuosilukua? Jaittaako arviointia, vaikka ei ole laittanu 9.2. vuosilukuja ns. oikein?” -E
Vuosilukuja ei tuossa aineistossa erikseen mainittu, koska ne oli luettavissa jo kysymyksestä, joka kohdistui 1940-1950-lukuihin. Satunnainen vuosilukuvirhe ei johda merkittävään pistemenetykseen jos vastaus muuten on laadukas.
”Mitä kaikkea eri syitä olisi pitänyt laittaa siihen b osaan?” -Ante
Olennaisimmat asiat on lueteltu HVP:ssä.
”Oliko paha virhe olla mainitsematta 9. tehtävän toisessa osassa sitä, että Suomi koetti urheilulla paikata jatkosodan aiheuttamia mainehaittoja. Mainitsin kyllä Suomi kuvan merkityksen. Paljon pisteitä menettää tästä?” -Leku
HVP:ssä mainitut listat asioista, joita kokelas voi vastauksessaan käsitellä ovat usein sellaisia, ettei täysiin pisteisiin vaadita kaikkien HVP:ssä mainittujen asioiden käsittelyä, vaan vastauksen arvo määräytyy enemmänkin sen perusteella, miten perusteellisesti ja analyyttisesti mainittuja asioita käsitellään. Toki, jos vastaus jää asiatietojen suhteen kovin ohueksi, vaikuttaa se myös pisteytykseen. Lukematta koko vastausta ei voi oikein edes yrittää arvioida, miten mainitsemasi puute vaikuttaa lopulliseen pisteytykseen.
”Miten 1930-1940 lukujen kohdassa olennaisesti muuttui verrattuna 1910-1920 lukuihin? Tapahtumia kuten sotia yms. Joo mutta oliko naisen asema ja tasa-arvo kuinka paljon painotettu vai olisiko sen ulkopuolelta vielä pitänyt löytää merkittäviä muutoksia?” -Urheilu historian untuvikko
Tehtävässä ei pyydetä vertaamaan 1910-1920-lukujen tilannetta 1930-1940-lukuihin, vaan nimenomaan analysoimaan kehitystä jälkimmäisenä ajankohtana. Naisen asema ja tasa-arvo ovat ne keskeisimmät asiat. Kokelaan olisi hyvä myös käsitellä urheilun roolia kansallisen identiteetin rakentajana hävityn sodan jälkeen.