Kokki Paul Svensson palaa Strömsön keittiöön 29. lokakuuta ja tarjoaa tuolloin tietoa ja vinkkejä siitä, kuinka palkokasveja voi lisätä omaan ruokavalioon.
– Syömme jo nyt monia palkokasveja, vaikka emme tule ajatelleeksi sitä, Svensson sanoo.
Itse hän syö palkokasveja lähes päivittäin, muodossa tai toisessa. Levitteenä leivän päällä, kevyesti paahdettuina salaatissa tai muilla tavoilla. Hänen mielestään meidän olisi syytä syödä enemmän palkokasveja.
Kestävyys on aina ollut eräänlainen johtotähti Svenssonille, myös niiden yhdentoista vuoden aikana, jolloin hän toimi kokkina Strömsössä, ja hänen kiinnostuksensa palkokasveihin on vain kasvanut. Palkokasvit ovat ilmastoystävällinen valinta, mutta se ei ole ainoa syy siihen, miksi palkokasvit häntä kiinnostavat.
Mikä palkokasveissa on niin ihmeellistä?
– Palkokasvit imevät erinomaisesti itseensä makuja, Svensson kertoo ja antaa esimerkiksi pavut chili con carnessa.
Tällä hän tarkoittaa, että pavuissa itsessään ei ole paljon makua, mutta ne poimivat vivahteita mausteista, chilistä ja lihasta.
– Esikeitetyt säilötyt palkokasvit ovat sitä paitsi jotain, mitä kaikki kokit arvostavat, tasosta riippumatta, hän paljastaa. Ne säästävät aikaa, niitä on helppo käyttää ja maustaa ja ne tuovat ruokiin täyttävyyttä ja volyymia.
– Palkokasveja usein aliarvostetaan. Palkokasveilla on helppo yllättää, ja kaikki palkokasvit ovat erilaisia. Niillä on omanlaisensa maku ja rakenne, Svensson sanoo.
Oikean hernelajikkeen laatua ei pidä aliarvioida
Paul Svensson
Palkokasvit ovat paljon enemmän kuin vain vaihtoehtoinen proteiininlähde
Svenssonin mielestä olemme liian pitkään pitäneet palkokasveja pelkkänä vaihtoehtoisena proteiininlähteenä. Hän mainitsee esimerkkinä herneet.
– Herneissä on eroja. Niihin voi suhtautua suorastaan intohimoisesti.
Hänen mukaansa herneitä tulisi tarkastella samalla tavalla kuin perunoita. Eri perunalajikkeilla on erilainen rakenne, maku ja käyttötarkoitus, ja sama koskee herneitä.
– Herneissä on hyvin tärkeää, mistä siemenistä ne on kasvatettu, että ne on valittu kasvupaikan ja muiden olosuhteiden mukaan. Esimerkiksi Vretan keltainen herne on lajike, jolla on erittäin voimakas ja hernemäinen maku, Svensson sanoo.
Kokin työn ohella Svensson toimii myös ruokainspiraattorina ja konsulttina. Kun Svensson on pitänyt luentoja kokeille, hän on kysynyt heiltä, mitä kaikkea keltaisista herneistä voi tehdä.
– Useimmiten vastaus kuuluu, että ne keitetään muhjuksi, vähän meiramia ja sipulia sekaan, Svensson nauraa. Keltaisista herneistä voi kuitenkin tehdä paljon muutakin kuin hernekeittoa, hän jatkaa.
Tästä huolimatta hän aikoo valmistaa lähetyksessä muun muassa hernekeittoa.
– Mutta aion näyttää, kuinka herneistä saa irti kaiken mahdollisen, kuinka saamme keitosta vieläkin parempaa. Osaksi se riippuu hernelajikkeesta, mutta myös siitä, mitä lihaa käytämme – jotta makujen tasapaino on kohdallaan, Svensson sanoo.
Lisää palkokasvitietoutta, herneintohimoa ja vinkkejä palkokasvien lisäämiseksi arkiruokiin saat keskiviikkona 29. lokakuuta kello 18 Strömsön Parasta palkokasveista -lähetyksestä, joka esitetään suorana Yle Areenassa ja Yle Fem -kanavalla.