Mikä on eniten käyttämäsi vaate? Luo kestävä garderobi luottovaatteidesi ympärille

Vaatteita tuotetaan enemmän kuin koskaan, osa päätyy pois jo uutena. Meitä kehotetaan käyttämään vaatteita pidempään – mutta miten se onnistuu?

Nainen seisoo mallinuken vieressä, jolla on t-paita. Nainen koristelee t-paitaa mustilla trikookaistaleilla.
Ompelija Hanna Enlundista on hauskaa yrittää käyttää jo omistamiaanvaatteita luovasti sen sijaan, että ostaisi uutta tai edes käytettyä. Kuva: John Råholm / Yle

Ompelija Hanna Enlundilla on paljon tietoa tekstiilien uusiokäytöstä ja kestävyydestä, ja hän palaa tähän kysymykseen usein. Hänen mukaansa ne vaatteet, joihin mieluiten pukeudut, kertovat paljon siitä, mistä pidät ja missä viihdyt mutta myös siitä, mitä tarvitset arjessasi.

– Se voi olla väri, jossa viihdyt ja joka sopii sinulle. Vaate istuu hyvin, ja on sellainen, jota voit käyttää töissä tai vapaa-ajalla, Enlund sanoo.

Tämä voi kuulostaa itsestäänselvältä, mutta et välttämättä ole tullut ajatelleeksi sitä. Nykyään ostamme vaatteita usein impulsiivisesti. Vaateostos on vain yhden klikkauksen päässä puhelimessa. Jos haluat alkaa tehdä tietoisempia valintoja, tästä voi olla hyvä lähteä liikkeelle.

Kolme henkilöä seisoo metsässä sateenvarjon alla. Yhdellä heistä on kiikari.
Tätä vihreää ulkoilutakkia Hanna Enlund käyttää yhä aktiivisesti. Kuva on vuodelta 2016, jolloin Enlund teki Naturväktarna-radio-ohjelmaa Anders Albrechtin ja Jörgen Palmgrenin kanssa. Kuva: Anne Hämäläinen

Tietoisten valintojen tekeminen ei ole aivan helppoa.

– Paras valinta on aina käyttää sitä, mitä jo omistaa tai sitä, mikä on jo olemassa, Enlund sanoo.

Tämä on asia, jota hän toistaa usein.

– Ei ole yksiselitteistä vastausta siihen, mikä materiaali on ilmaston kannalta kestävin, sillä asiaa voidaan tarkastella monesta näkökulmasta. Jos tavoitteena on kestävä garderobi, tulisi kiinnittää sen sijaan huomiota vaatteiden määrään ja käyttöikään.

Tietoa parempien valintojen tueksi

Muun muassa Marthaförbundet-järjestö käyttää lyhennettä PPA, joka tarkoittaa hintaa

per käyttökerta (pris per användning). Samoin kuin hinta per käyttökerta laskee, mitä useammin vaatetta käytämme, myös vaatteen ilmastovaikutus pienenee käyttökertojen lisääntyessä.

Otetaan esimerkiksi farkut. Puuvillan tuotantoon tarvitaan suuria määriä vettä, jopa 6200 litraa yhteen ainoaan farkkupariin Naturskyddsföreningen-ympäristöjärjestön mukaan. Farkkuihin, joita käytetään 20 kertaa, on siis kulunut 310 litraa vettä käyttökertaa kohti. Farkkuihin, joita käytetään 520 kertaa, on sen sijaan kulunut vain 12 litraa vettä käyttökertaa kohti.

Jotta 520 käyttökertaan päästäisiin, täytyy farkkuja käyttää esimerkiksi kaksi kertaa viikossa viiden vuoden ajan tai kerran viikossa kymmenen vuoden ajan.

Kestävätkö farkut 520 käyttökertaa? Mitä kriteerejä vaatteen tulee täyttää, jotta haluaisit ja voisit käyttää sitä joka viikko useiden vuosien ajan? Etsi vastaus vaatekaappisi vaatteista, joita käytät eniten ja pisimpään.

Jos kaipaat lisää ideoita kestävämpään garderobiin, katso Strömsön suora Arjen rutiinit rullaamaan keittiössä ja vaatekaapissa -lähetys tänään 11. helmikuuta kello 18.00.