On iltapäivä Ylen Pasilan kampuksella, ja verifiointitiimin tiloissa on melko hiljaista. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei töitä tehtäisi ahkerasti – päinvastoin. Tässä tehdään perusteellista työtä kaiken mahdollisen varmistamiseksi. Muun muassa sitä verifioinnilla tarkoitetaan.

Verifiointi on verkossa leviävien väitteiden paikkansapitävyyden tutkimista jo etukäteen, eli ennen kuin tietoja tai kuvia käytetään journalistisissa jutuissa. Verifioinnilla voidaan varmistaa, onko esimerkiksi verkossa leviävä kuva tai video aito tai onko joku tapahtumakulku sellainen kuin sen väitetään olevan.

Perinteisellä faktantarkistuksella tarkoitetaan sitä, että tarkistetaan jälkikäteen, pitikö esimerkiksi poliitikon sanoma paikkansa. Ylen verifiointitiimin painopiste on ennakkoon tehtävässä faktantarkistuksessa.

Kaksikieliseen verifiointitiimiin mahtuu paljon erilaista osaamista ja se koostuu noin viidestä journalistista. Tiimi hyödyntää monipuolisia teknisiä työkaluja ja journalistisia menetelmiä selvittääkseen ovatko kuvat ja tiedot aitoja vai manipuloituja. Tiimi hyödyntää myös esimerkiksi käänteisiä kuvahakuja sekä karttapalveluita.

Jotta uutisiin voi luottaa tulevaisuudessakin, tiedonhankinnan menetelmien ja osaamisen pitää kehittyä.

Ville Juutilainen

”Meillä journalisteilla on tässä iso vastuu. Jotta uutisiin voi luottaa tulevaisuudessakin, tiedonhankinnan menetelmien ja osaamisen pitää kehittyä. Eli miten toimituksessa keräämme ja tutkimme tietoa luotettavasti, entistä tehokkaammin ja uusista lähteistä. Tekoälyn nopea kehitys muuttaa informaatioympäristöä entistä epämääräisemmäksi, mutta teknologia mahdollistaa myös lisää työkaluja tiedonhankintaan”, sanoo tuottaja Ville Juutilainen, joka kehittää verifiointia ja koneellista tiedonhankintaa tutkivassa toimituksessa.

Yleisön silmät ja korvat auttavat

Verifiointiimi analysoi laajoja tietomassoja ja kehittää ohjelmia tiedon seulomisen tueksi yhdessä koneellisen tiedonhankinnan tiimin kanssa. He vastaanottavat aktiivisesti yleisön havaintoja ja vinkkejä mahdollisista harhaanjohtavista sisällöistä. Tiimi ei ainoastaan estä virheiden julkaisua, vaan tuottaa myös kiinnostavia journalistisia sisältöjä.

Tekijät toivovat saavansa entistä enemmän vinkkejä yleisöltä, sillä yleisön rooli on tärkeä: yleisö toimii silminä siellä, minne toimittajat eivät aina yllä. Mitä useampi vinkkaa internetin ilmiöistä, sitä monipuolisemman kuvan journalistit pystyvät maailmasta antamaan.

”Suomea voi pitää medialukutaidon mallimaana. Meillä osataan ajatella kriittisesti ja ihmiset ymmärtävät riippumattoman journalismin merkityksen. Nyt on vain edelleen opittava arvioimaan uusin tavoin mitä näemme ja koemme digitaalisessa maailmassa. Ennen oli tapana sanoa, että nettiinhän voi kuka tahansa kirjoittaa mitä tahansa. Nyt se sisältö voi olla uskottavasti paljon muutakin kuin tekstiä. Tekoälymoska täyttää vauhdilla niitä samoja verkkoalustoja, joilta olemme aiemmin saattaneet odottaa edes jonkinlaista totuuden tai järkevyyden selkänojaa”, toteaa Juutilainen.

Isoin haaste tiimille on siis tällä hetkellä tekoäly ja sen tuottama ”tekoälytauhka” – eli nopeus ja määrä, jolla materiaalia syntyy. Huolestuttavaa on erityisesti se, että ymmärrys todellisuudesta voi hämärtyä. Tai kiinnostus siihen, mikä on totta ja mikä ei, saattaa heiketä. Onko sillä ihmisille enää edes väliä, kun mitä tahansa voi väittää tekoälyn tekemäksi?!

Minkälaisia vihjeitä verifiointitiimi sitten toivoo yleisöltä?

”Sosiaalisen median polarisoivaa ja lokeroivaa vaikutusta ajatellen ymmärrämme toisiamme paljon paremmin, jos pääsemme näkemään asioita muiden näkökulmasta. Toivomme vihjeitä asioista, joita emme muuten huomaisi, ellei joku toinen niistä kertoisi”, tiimistä huikataan.

Onneksi on valpas yleisö – joten ei muuta kuin vinkkejä tulemaan: verifiointi.@yle.fi.

Tarinoita Ylestä -sarja taustoittaa ja kertoo Ylen monipuolisista osaajista, ohjelmista, kokeiluista ja työarjesta Ylessä. Lue lisää tarinoita Ylestä!