Kenellä on valta ja kenellä on vastuu? Suomalaisen yhteiskunnan valtajärjestelmä on ollut muutospaineiden kohteena viime vuosikymmeninä. Ohjelmasarjassa vallankäytön ja lainsäädännön asiantuntijat luennoivat vallankäytöstä ja sen historiallisista muutoksista Suomessa.
Suomen perustuslain taustalla on ajatus vallan kolmijako-opista. Perustuslain mukaan lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, hallitusvaltaa (toimeenpanovaltaa) käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto ja tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet. Professori Jaakko Nousiainen pohtii puheenvuorossaan Suomen hallitusjärjestelmää, parlamentarismia sekä presidentin valtaoikeuksia ja niiden yhteiskunnallista ja historiallista taustaa.
Budjettivallan käyttäminen on lainsäädäntövallan ohella yksi eduskunnan perustehtävistä. Hallintotieteen tohtori Paula Tiihonen pohtii kenen käsissä valtion rahat todellisuudessa ovat. Tiihonen esittää, että keskeisimmässä asemassa ovat valtiovarainministeriön muutamat virkamiehet, jotka koostavat hallituksen budjettiesityksen. "Budjettipaketti on kokonaisuus, joka joko hyväksytään tai hylätään. Ministereille on taottu päähän, että pienikin siirto paketissa voi kaataa rakennelman...Niin rohkeaa poliitikkoa, joka uskaltaisi ottaa riskin, ei olekaan".
Kaiken julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Tätä ajatusta kutsutaan oikeusvaltion periaatteeksi. Lait ovat demokratioiden normeja, yhteiskunnan pelisääntöjä. Lakien tärkeänä tehtävänä on myös toteuttaa yhdenvertaisuutta. Professori Heikki Ylikangas kritisoi suomalaista oikeusvaltiota, yhtenä esimerkkinä hän esittää poliittisen toiminnan ja päätöksenteon sitoutumisen taloudellisen kasvun ideologiaan. Ylikangas varoittaa kehityksestä, jossa valtaa pitää taloudellinen, poliittinen ja media eliitin klikki, joka tukeutuu kansainvälisten markkinoiden ohjailuun.
Professori Juha Vartola pohtii hyvän hallinnon periaatteita ja virkamiesten poliittista valtaa. Vartola miettii puheenvuorossaan miten moniaineksinen ja monimutkainen ilmiö hallinto on ja ovatko valtion sisäiset valtasuhteet muuttuneet vuosien kuluessa. Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori taas käyttää puheenvuoronsa pohtimalla eduskunnan lainsäädäntävaltaa ja sen oletettua kaventumista viimeisten vuosikymmenten aikana.
Teksti: Emilia Kemppi