– Alko. Suomalaisen viinapolitiikan vartija, pohjolan kannattavin yritys, valtio valtiossa. Tavalliselle kansalaiselle ennen muuta neljä tuttua kirjainta viinakaupan oven päällä, kuvailtiin 1982 tehdyssä dokumentissa.
1930-luvun alussa Ahvenanmerellä ja Suomenlahdella käytiin pirtusotaa. Vuodesta 1919 lähtien voimassa ollut kieltolaki esti alkoholipitoisten aineiden valmistuksen, maahantuonnin ja myynnin, muttei selvästikään tehnyt kansasta raitista. Pirtutaistelun osapuolina olivat kekseliäät ja keinoja kaihtamattomat salakuljettajat ja varsin puutteellisesti varautuneet tulli- ja merivartijat.
Salakuljetuksen lisäksi kieltolakia uhmattiin viinan salapoltolla. Myös apteekkari- ja lääkärikunnan omatunto alkoi, etenkin niillä alueilla joilla pirtua oli vähemmän saatavilla, sallia lääkitsemisen alkoholipitoisella aineella.
Tiensä päähän tullut kieltolaki kumottiin lopulta 29.–30. joulukuuta 1931 pidetyssä kansanäänestyksessä, jossa yli 70 prosenttia äänesti lain kumoamisen puolesta. Alkoholijuomien tuotantoa ja kauppaa alkoi yksinoikeudella hoitaa valtion määräysvallassa Oy Alkoholiliike Ab.
Ensimmäiset liikkeet avattiin 5. huhtikuuta 1932 kello 10.00.
Alkoholilaki on säilynyt lähestulkoon samanlaisena läpi vuosikymmenien. Merkittävin muutos oli vuonna 1969 voimaan tullut keskiolutlaki, joka antoi oikeuden myydä kolmosluokan olutta elintarvikeliikkeissä. Viinakorteista, johon ostokset kirjattiin, luovuttiin 70-luvun alussa.
Alko tuottaa ja valvoo
Alkoholijuomissa käytetty väkiviina valmistettiin Koskenkorvan ja Rajamäen tehtailla. Dokumentissa seurataan ohran monivaiheista matkaa pellolta viinapulloihin ja kansalaisten pöytiin.
Muiden teollisuuslaitosten tavoin Alkokin pyrkii mahdollisimman taloudelliseen tuotantoon sekä valvoo tuotteidensa laatua. Poikkeuksellisempaa on se, että Alkossa tutkitaan myös mitä vaikutuksia sen tuotteilla on käyttäjälle.
– Suomalainen alkoholinkuluttaja voi ostaa pullonsa luottavaisin mielin, sen vaarallisin osa on sen sisältämä etyylialkoholi, totesi dokumentissa Alkon tuotanto- ja tutkimusjohtaja Kalervo Eriksson.
Alkon keskuslaboratoriossa alkoholin vaikutusta tutkittiin mm. rottakokein. Tutkija esitteli kokeen, jossa rotat joutuivat tasapainottelemaan pyörivän alustan päällä. Rotta, jolle oli juotettu alkoholia, tipahti alustalta nopeammin kuin selvät lajitoverinsa.
Viinaan menevä kansa ja raittiusseuralainen Alkon johtaja
Alkoholin käytön kasvaessa myös sen haittavaikutukset lisääntyvät. Työikäisten kuolemista ja henkirikoksista valtaosa johtuu alkoholin käytöstä.
– Olisi tärkeää tutkia, mistä kulttuurimme peruspiirteistä suomalainen viinapää imee pontensa, totesi eräs dokumentissa haastateltu tutkija.
Harvassa maassa on puhuttu ja kirjoitettu alkoholista ja alkoholipolitiikasta niin paljon kuin Suomessa.
Alkon pääjohtaja Pekka Kuusi
Dokumentin loppupuolella haastateltiin Alkon pitkäaikaista pääjohtajaa Pekka Kuusta, jonka tausta oli yllättäen raittiusliikkeessä. Toimittaja tiedustelikin:
– Ostiko suurliike hankalan maisterin pois markkinoilta?
Kuusi totesi väitteessä olleen kenties perää, mutta uskoneensa vaikutusmahdollisuuksiinsa Alkon sisällä.
Kuusen mukaan alkoholipoliitiikka oli suomalaisille uskomattoman tärkeä asia.
– Harvassa maassa on puhuttu ja kirjoitettu alkoholista ja alkoholipolitiikasta niin paljon kuin Suomessa.
Hänen mielestään silloinen alkoholipoliitiikka soi juuri sen verran vapautta kuin suomalainen ansaitsi ja sieti.
Kuusi myös pohti ihmisen tarvetta juoda alkoholia:
– Ihminen tarvitsee keskushermoston ohjailua ollakseen ihminen, mutta alkoholi vaikuttaa ennenkaikkea juuri keskushermoston toimintaan, niin me alkoholia ottamalla ikäänkuin kevennämme ihmisenä olemisemme taakkaa.