Kuuhun ja takaisin – keskioluen tarina

Kieltolaki päättyi vuonna 1932, sen jälkeen on väkevin vääntö käyty miedoimman juoman paikasta. Martti Lyyran toimittama dokumentti Kuuhun ja takaisin kertoo keskioluen tarinan.

Kuuhun ja takaisin – keskioluen tarina (2004)

Samalla ohjelma on sukellus suomalaiseen alkoholipolitiikkaan aikalaishaastattelujen, musiikin ja arkistomateriaalin kautta. Ne kertovat traagisesta keskikaljasodasta, joka oli mennä farssiksi.

Tabujen kaatuminen huipentui 1960-luvulla keskioluen myynnin vapautumiseen 1.1.1969. Keskiolutuudistus oli 60-luvun yhteiskunnallisen vapautumisen tärkeimpiä symboleita. Nuoret janosivat vapautta, naiset tasa-arvoista kohtelua. Mielivallasta haluttiin eroon.

Keskioluen vapautumista edeltänyt väkijuomalaki oli monella tapaa epätasa-arvoinen. Se oli jouduttu säätämään kaikessa kiireessä kieltolain päättäneen kansanäänestyksen jälkeen. Vapauttamispaineet kasvoivat kuusikymmenluvun loppua kohden, mutta vahva raittiusliike torpedoi uudistukset. Pitkän kiistelyn jälkeen eduskunnan enemmistö sääti miedointa väkijuomaa varten oman lain. Keskiolutlain myötä Suomeen tuli 20 000 uutta paikkaa, josta sai alkoholia.

Raittiusliike ei jättänyt kuitenkaan asiaa sikseen. Keskikaljasta tehtiin syntipukki kaikenlaiselle epäjärjestykselle. Ensimmäiset vastaiskut pantiin toimeen Pohjanmaalla, jossa reagointikynnys on aina ollut matala. Olutta ryhdyttiin vyöryttämään pois kylän raitilta pitäjä pitäjältä. Vaadittiin kansanäänestystä asiasta. Kunta toisensa perään kielsikin keskioluen myynnin ja anniskelun. Ja tipalla oli, ettei kapina heittänyt keskikaljaa takaisin Alkoon koko valtakunnassa.

Kuuhun ja takaisin -dokumentissa seurataan keskioluen ihmeellistä elämää suomalaisessa alkoholipolitiikassa. Mikä muuttui kun keskiolut vapautettiin? Miksi Suomessa ei seurattu Ruotsin esimerkkiä ja vedetty keskiolutta takaisin Alkoon? Ja miten on mahdollista, että miedoin alkoholijuoma on aiheuttanut väkevimmät tunteenpurkaukset?