Pirkka-Pekka Petelius muistelee lapsuuttaan 50- 60-luvulla Kuusankoskella. Aukkoja muisteloissa täydentävät näyttelijän sukulaiset ja lapsuudentoverit.
Ei mikään häirikkötyyppi, rauhallinen, mieluummin hiljainen. Ei erottunut millään tavalla. Pirkka ei ollut sellainen, hänellä ei ollut tarvetta esiintyä. Näin esitellään alakouluikäinen Pirkka-Pekka Petelius.
Kansakoulutoveri, Markku Kekki, muistelee poikien ensimmäisiä salatupakointeja ja lauluharjoituksia koulun vessassa. Kiinnijääminen poiki pojille ensimmäiset laulukeikat, joiden harjoittelulaulannat suoritettiin myös samassa vessassa.
Ystävät ja perhetutut kertovat koko Peteliuksen perheen olleen avoimesti taiteellinen. Ujoksi kuvailtu Pirkka-Pekka oli jo nuorena kiinnostunut luonnontieteistä, musiikista ja taiteesta.
Peteliuksen maamittarina toiminut isä taas kunnostautui kutsumalla toistuvasti kierteleviä mormoneja kotiinsa väittelemään totuuksista. Isälle nämä vierailut olivat suurta hupia. Perheen elämänote näkyi lomamatkoilla, jolloin nelihenkinen perhe matkusti tavaroineen kaikkineen vanhoja kärrypolkuja pitkin Kuusankoskelta Lemmenjoelle kahdella skootterilla.
Muuntautumiskykyisenä komedianäyttelijänä tunnetun Peteliuksen esiintymisen tarve löytyi lopulta Helsinkiin muuton myötä 1974 ja loppu on suomalaista viihdehistoriaa.
Parhaiten Petelius muistetaan 80-luvun hittisarjoissa Velipuolikuu, Tabu ja Pulttibois. Hän on kunnostautunut myös elokuvakankaalla, ohjaajana ja laulajana. 2010-luvulla Petelius on edelleen Suomen viihdeteollisuuden tunnetuimpia tekijöitä.