Sanotaan, että suomalaiset hullut lasketaan talvisin Finlandia-hiihdossa ja kesäisin Sulkavan puuvenesouduissa. Partalansaarta on kierretty airoja nykimällä jo vuodesta 1968. Matkan varrella on harrastelijatapahtumasta tullut myös huippu-urheilua, ja perinteiset mäntyveneet ovat vaihtuneet mahonkisiin.
Vuonna 1975 kuvatussa dokumentissa Sulkavan soututapahtumaa kuvaillaan rentoon sävyyn. Mukaan oli lähdetty vaikkapa huulenheiton seurauksena tai yksinkertaisesti siksi, että "pitäähän venettä käyttää, kun se on hankittu".
Kanssakilpailijat olivat myös juttukumppaneita. Kilpareitti oli fyysisesti niin vaativa, että jo sen suorittaminen riitti itselle voitoksi.
Omatekoisina veneenpohjan voiteina käytettiin autovahaa, vaseliinia tai parafiinia. Urheiluasusteiksi kelpasivat monenkirjavat pukimet hellehatuista rintaliiveihin.
Seitsemäntoista vuotta myöhemmin soudut olivat jo kehittyneet harrastustapahtumasta kovatasoiseksi SM-kilpailuksi. Harrastajat, kuten yritys- ym. porukat, mahtuivat silti edelleen mukaan.
Veneet olivat keventyneet ja nopeutuneet mutta myös muuttuneet kiikkerämmiksi. Suursoutujen keksijä Kauko Miettinen kritisoikin niitä hengenvaarallisiksi. Toisaalta vain soututapahtuma piti paikallisia veneverstaita hengissä.
Hanuri soi vuonna 1992 yhä leppoisasti perätuhdolla. Rantakalajuhlissa oheisohjelmaa tarjosi Jaakko Teppo. Soutajien päällimmäisenä kiusana olivat metrin päästä suhauttelevat muskeliveneet, sisäjärvien tuoreet tulokkaat.
Katso myös
- Kirkkoveneellä norppavesillä
- Sulkavan Suursoudut (fi.wikipedia.org)
- Sulkavan Suursoutujen kotisivu (suursoudut.fi)