Varjoainekuvaus varmuuden vuoksi?
”Miten varjoainekuvaukseen pääsee, jos on sydänoireita? Voiko sinne hakeutua itse, ettei huolettaisi niin paljon? Suvussa on sydänrasitetta ja nyt ensimmäisiä merkkejä itsellä.”
Kyllä tuo huoli aivan aiheelliselta kuulostaa. Varsinkin, jos kyseessä on rasituksessa tuleva rintakipu tai närästävä polte, kannattaa ilman muuta mennä lääkäriin, jotain pitää tehdä. Hyvä, että tässä ollaan hereillä! Ennen varjoainekuvausta on tosin järkevämpää tehdä rasituskoe, jossa sydäntä kuormitetaan ja katsotaan, tuleeko hapenpuutteen merkkejä. Se on tärkeä suorituskyvyn ja taudin vaikeusasteen mittari. Totta kai sepelvaltimoiden varjoainekuvauskin voidaan tehdä, mutta siinä on aina lääkäri välissä, joka päättää mitä tehdään. Eli ihan niin se ei onnistu, että lyö taalat tiskiin ja sanoo, että nyt kuvataan.
Mitä liikuntaa selkäkipuun?
”Olen harrastanut paljon erilaisia jumppia, mutta selkäkivun takia olen joutunut pitämään taukoa. Nyt kun tuo selkä taas alkaa olla parempi, haluaisin aloittaa tehokkaan liikunnan uudelleen, mutta kova rytke ja hyppiminen ainakin aluksi askarruttaa. Pelottaa, että loukkaan selkäni uudelleen. Mikähän voisi olla turvallinen, mutta kuitenkin tehokas liikuntamuoto?”
Vastikään on kuulunut hyviä uutisia ainakin pilateksesta, jossa huolehditaan erityisesti syvien lihasten ja korsetin kunnosta. Pitkään jatkuneen selkäkivun hoidossa pilateksella on saatu hyviä tuloksia.Muitakin hyviä varmaan kyllä löytyy, ja kun sellaisen itselleen sopivan löytää, ei muuta kuin jumppaamaan. Pätevä ohjaaja on toki hyvä olla olemassa, että tulee tehtyä liikkeet oikealla tavalla. Yleensähän suurempi ongelma on siinä, ettei saa aloitetuksi minkäänlaista kuntoutusta. Joten hyvä, että asia kiinnostaa!
Koska lääkäriin flunssan takia?
”Jos on ollut flunssa yli viikon, niin pitääkö hakeutua lääkäriin? Ja miten sitä kannattaisi itse hoitaa – särkylääkkeillä, nenäsumutteilla vai miten?”
Kun flunssavirus iskee, se jyllää parista päivästä kahteen ja jopa kolmeen viikkoon, ja sen jälkeen saattaa tulla vielä jälkiyskä siihen päälle. Jos on siis muuten terve, ei viikon jälkeen vielä tarvita lääkäriä.
Ilman muuta flunssaa kannattaa hoitaa, tukkoiseen nenään nenäsumutetta ja kipuihin tai korkeaan kuumeeseen särkylääkettä. Ei lääkärikään paljon muuta osaa tarjota, kuin näitä samoja reseptillä. Totta kai sitten jos poskiontelo-oireet kestävät pitkään, epäillään keuhkoputkentulehdusta tai vaikka mykoplasmaa, voidaan tarvita antibioottia.
Miksi masentuneena tai väsyneenä tekee mieli herkkuja?
”Mistä johtuu, että masentuneena tai väsyneenä tekee mieli herkkuja? Jäätelöä, suklaata ja kaikkea paheellista?”
En ole yhtään varma, johtuuko se biokemiasta vai psyykkisistä syistä, mutta näinhän me usein teemme, syömme lohturuokaa. On mielenkiintoinen kysymys, pitääkö tuon syötävän silti olla herkkua. On nimittäin todettu sekin, että esimerkiksi porkkana auttaa samalla tavalla. Tämä taas on tärkeä tieto niille, jotka ovat ylipainoon taipuvaisia tai muuten kovia tunnesyöjiä. Jos huomaa itsessään alakuloa tai väsymystä ja tuntee kaipaavansa jotain herkkua, kannattaa ainakin kokeilla sitä porkkanaa.
Omaa lohtu- tai tunnesyömistään voi pohtia vaikka tällaisen taulukon avulla:
| Seitsemän kysymystä - oletko tunnesyöjä? |
| 1. Syötkö enemmän stressaantuneena? |
| 2. Syötkö, vaikka et ole nälkäinen? |
| 3. Syötkö rauhoittaaksesi itsesi, jos olet surullinen tai vihainen? |
| 4. Palkitsetko itsesi ruoalla? |
| 5. Syötkö itsesi säännöllisesti ähkyyn? |
| 6. Saako ruoka tuntemaan olosi turvalliseksi, onko ruoka ystäväsi? |
| 7. Menetätkö joskus kontrollin ruoan ääressä, etkä voi lopettaa syömistä? |