Nivelrikko vaikeuttaa jopa puolen miljoonan suomalaisen elämää aiheuttaen kipua ja jäykkyyttä. Nivelrikon riski on ylipainoisilla huomattavasti suurempi kuin normaalipainoisilla. Liikapaino kyllä kuormittaa niveliä, mutta käsien nivelrikkoa ylimääräisten kilojen kuormitus ei kuitenkaan selitä. Tutkijat ovatkin päässeet uuden syyllisen jäljille.
– Nykyään tiedetään että se on sairaus, jossa nivelen tulehdus- ja aineenvaihduntamuutokset rustossa saavat aikaan nivelrikon. Siksi rusto kuluu ja aiheuttaa nivelen toimintahäiriön, kertoo farmakologian professori Eeva Moilanen Tampereen yliopiston farmakologian laitokselta.
Eeva Moilasen tutkimusryhmä selvittää muun muassa lihavuushormonien osuutta nivelrikon ja erilaisten tulehdussairauksien synnyssä. Ylipaino sinällään kuormittaa niveliä, mutta myös rasvakudoksen tuottamat hormonit voivat olla merkittävä tekijä.
– Metaboliseen oireyhtymään liittyy rasva-aineenvaihdunnan häiriö, verenpainetauti, sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka voi kehittyä aikuisdiabetekseksi sekä ylipaino. Nyt eräät liittävät vielä nivelrikon siihen viidenneksi oireeksi, Moilanen sanoo.
Lihavuushormonit säätelevät tulehduksia
Ylipaino aiheuttaa elimistössä matala-asteisen tulehdustilan. Rasvakudos tuottaa muun muassa adipokiinihormoneja, joita kutsutaan myös lihavuushormoneiksi.
Adipokiinihormonit säätelevät aineenvaihduntaa, ruokahalua ja insuliiniherkkyyttä. Nykyään tiedetään, että monet muutkin solut ja kudokset tuottavat adipokiineja ja että ne säätelevät monia muitakin toimintoja elimistössä, kuten esimerkiksi tulehdusvastetta.
Toinen nivelrikon kannalta merkittävä hormoni on Leptiini.
- Leptiinin määrä on lisääntynyt ylipainoisilla ja ylipainoisen nivelrikkoisen nivelessä on normaalia enemmän leptiiniä. Tämä samainen leptiini nopeuttaa rustovaurion etenemistä mikä on se oleellinen asia nivelrikossa, Moilanen tietää.
Ylipainoon liittyvät hormonaaliset muutokset voivat nopeuttaa nivelrikon etenemistä. Myös resistiini-hormoni kuuluu lihavuushormoneihin ja se liittyy moniin tulehdustiloihin.
- Resistiini näyttää olevan aika merkittävä tulehdusreaktion säätelijä ihmisessä. Hyvin mielenkiintoista on, että resistiini toimii elimistössä samoin kuin tietyt bakteeriperäiset tuotteet, Moilanen jatkaa.
Resistiinistä uusi senkka?
Lihavuushormoneja tutkimalla halutaan selvittää, voisiko niiden avulla löytyä keinoja vaikuttaa muidenkin tulehduksellisten sairauksien hoitoon. Resistiinitasot nousevat monessa tulehdustaudissa. Resistiini saattaakin olla tulevaisuudessa senkan (kokoveren lasko LA) kaltainen mittari, jolla mitataan tulehdusaktiivisuutta elimistössä.
- Uskon että sieltä löytyy tulevaisuudessa niin lääkevaikutuskohteita kuin sitten taudin aktiivisuutta kuvaavia uusia mittareita tai mittareita, joita voidaan hyödyntää diagnostiikassa silloin kuin näitä eri tautien alatyyppejä määritetään, Moilanen iloitsee.
Asiantuntija: EEVA MOILANEN, farmakologian professori, Tampereen yliopisto, farmakologian laitos
Toimittaja: NINA MALMBERG