Artikkeli on yli 8 vuotta vanha

Uusikaupunki teollistui vauhdilla

Arvi Auvisen ohjaama kantaaottava dokumentti vuodelta 1970 kertoo nopean teollistumisen seurauksista ihmisten, kaupungin ja luonnon välisissä suhteissa Suomen teollistuneimmalla paikkakunnalla, Uudessakaupungissa.

"Meri on hallinnut tätä taajamaa sen synnystä saakka. Suolalta ja kalan suolilta tuoksahtavat miehet ovat häipyneet rannasta merille. Suolalta ja kalan suolilta tuoksahtavat naiset ovat tuijotetelleet särkevin silmin ja kaipaavina ulapalle. Meri on vallinnut ajatuksia, meri on läikähdellyt tunteessa ja meri on rakennuttanut tämän kaupungin."

Runollisilla sanoilla alkava dokumentti kuvaa meren ehdoilla elävää kaupunkia. Laivanrakennuksen ja telakan ympärille 1800-luvulla muotoutunut kaupunkimiljöö eli muutoksen aikaa uuden teollisuuden synnyn myötä. Makeanvedenallas, rikkihappotehtaat ja Suomen ensimmäinen henkilöautotehdas olivat muokanneet seutua. Vuonna 1970 Uusikaupunki oli Suomen teollistuneimpia paikkakuntia. Väkiluku oli kymmenessä vuodessa tuplaantunut ja kaupungissa oli 8000 asukasta. Moni heistä oli saapunut työn perässä.

Mies odottaa ratikkaa Uudessakaupungissa
Satama, Uusikaupunki
Saab-Valmetin tehdas Uudessakaupungissa
Autojen valmistusta Saab-Valmetin tehtaalla Uudessakaupungissa
Kuorma-auto tehtaan porteilla Uudessakaupungissa
Kaupunkinäkymä Uudessakaupungissa
Lapsia ja nuoria puutalon edustalla Uudessakaupungissa
Katunäkymä Uudessakaupungissa
Ihmisiä ravintolassa Uudessakaupungissa
Miehiä rakennustyömaalla Uudessakaupungissa
Venäläinen alus lasketaan mereen Uudessakaupungissa
Autojen valmistusta Saab-Valmetin tehtaalla Uudessakaupungissa
Työntekijä Saab-Valmetin tehtaalla Uudessakaupungissa
Kaupunkinäkymä Uudessakaupungissa
Puutaloja veden äärellä Uudessakaupungissa
Ihmisiä kadulla Uudessakaupungissa
Mies myy kalaa veneestä Uudessakaupungissa
Naisia näköalatasanteella katselemassa Uuttakaupunkia

Suomen ensimmäinen henkilöautotehdas, Saab-Valmet, sai Uudestakaupungista otolliset lähtökohdat. Kaupunki myi 80 hehtaaria maata hyvin edullisesti, vain 50 pennillä neliömetri. Lisäksi kaupunki teki tontille kunnallistekniset työt, rakensi varastot satamaan ja lupasi panostaa asuntotuotantoon.

Teollistuminen kasvatti kaupungin menoja. Vuosittaiset kulut olivat 12,5 miljoonaa markkaa, kun kuusi vuotta aiemmin ne olivat 6,5 miljoonaa. Uusikaupunki olikin tuolloin Suomen velkaisin kunta.

Dokumentissa pohditaan, mitä vaikutuksia nopealla ja voimakkaalla kasvulla on ja miten ihmiset sopeutuvat uuteen ympäristöön. Työpaikkojen kasvaessa ei kaupungin muu tarjonta aina pysynyt perässä. Vapaa-ajanviettoon toivottiin enemmän mahdollisuuksia, asukkaat kertoivat kaipaavansa elokuvia, sunnuntaitansseja ja harrastusmahdollisuuksia. Uudet työntekijät eivät olleet löytäneet tietään kansalaisopistoon, urheiluseuroihin tai muihin kerhoihin.

Työpaikat olivat pääosin miesvoittoisia. Ohjelmassa kaupungin virkamies ilmaisee huolensa asiasta ja kertoo, että kaupunkiin on kyllä yritetty saada myös tekstiiliteollisuutta, joka houkuttelisi naisiakin.

Ihmisten ohella myös luonto maksaa aina hinnan teollistumisesta. Vesien rehevöityminen oli ongelma jo tuolloin.