Toisin kuin kuvittelisi, hyönteisten ja ötököiden syöminen ei ole ainoastaan kokeilunhaluisten extreme-tyyppien huvia. Jo tällä hetkellä yli 2 miljardia ihmistä käyttää mm. sirkkoja ja toukkia ravintonaan ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO suosittelee, että tapa otettaisiin käyttöön kaikkialla maailmassa. Mutta miksi ihmeessä?
Terveellistä
No, ensinnäkin hyönteiset ovat erittäin terveellisiä. Esimerkiksi jauhopukin toukat sisältävät suurin piirtein vastaavan määrän proteiinia kuin sianliha. Lisäksi hyönteisissä on hyvälaatuisia rasvoja, rautaa, sinkkiä ja kalsiumia. Sanotaan, että neljä sirkkaa vastaa kalsiumpitoisuudeltaan noin lasillista maitoa.
Halpaa ja ekologista
Hyönteiset ja ötökät ovat myös huokeaa ja ekologisesti suositeltavaa lähiruokaa eikä niiden kotikasvatus vaadi ihmeitä. Kansainvälistäkin huomiota saaneen Pupa-kasvatusastian suunnitellut Samuli Helavuo aloitti jauhopukin toukkien (hyönteisruokaharrastajien piireissä jauhomatojen) kasvatuksen hankkimalla 22 toukkaa eläinkaupasta. Niistä puolet kasvoi aikuiseksi ja sai aikaan 1700 toukkaa. Se on n. 1,7 kg ravintoa. Ja koska yhtä annosta varten tarvitaan vain noin 30-40 toukkaa, niin tällä tavalla kasvatettuna ruokaa riittää isommallekin joukolle ja pidemmäksi aikaa. Eikä kotikasvatukseen jauhomadon toukkien kohdalla tarvita muuta kuin sopiva astia ja esimerkiksi kauraleseitä ja porkkanankuoria. Helppoja hyönteisiä kotikasvattajille ovat jauhomatojen lisäksi myös mm. kenttäsirkat ja argentiinan torakat. Viimeksimainitut voivat askeettisimmillaan elää lasipurkissa ja syömällä siellä munankennoa.
Ruokaa lähimetsistä ja -niityiltä
Hyönteiskokki Topi Kairenius on julkaisemassa aiheen tiimoilta keittokirjaa. Hän hankkii lautaselleen syötävää paitsi ulkomaisesta nettikaupasta ja omasta kotikasvattamosta, myös luonnosta. Hänen mukaansa esimerkiksi heinäsirkat, hepokatit, kekomuurahaiset ja perhosen toukat ovat mainio lisä kesäkeittiöön.On kuitenkin tärkeä tunnistaa lajit sekä niiden kasvuympäristö. Pörröisiä, vertasyöviä tai neonvärisiä hyönteisiä Kairenius ei suosittele syömään. Ja on kunnioitettava luontoa eli ei esimerkiksi rikkoa muurahaisten kekoja.
Heinäsirkat, hepokatit, kekomuurahaiset ja perhosen toukat ovat mainio lisä kesäkeittiöön.
Topi Kairenius
Heinäsirkkojen saalistaminen on Kaireniuksen mukaan helppoa; ne pakenevat ihmistä, joten haavi vain eteen ja ne kävelevät sinne sisään. Mutta satokausi on aika lyhyt ja aikaa siihen kuluu eli jos haluaa syödä hyönteisiä nopeasti tai usein, on niitä kasvatettava kotosalla.Ihmiselle kiusaksi asti tutuissa paarmoissa ja kärpäsissä ei ole Kaireniuksen mukaan ruokahyönteispotentiaalia, mutta niiden toukista tehdään tälläkin hetkellä kaloille rehua.
Eettistä ruokaa?
Hyönteisruuan uskotaan olevan liharuokaa eettisempää ravintoa ja siksi myös osa kasvissyöjistä käyttää sitä proteiinin lähteenä. Eettisyyttä perustellaan sillä, että joidenkin tutkimusten mukaan hyönteisten tietoisuus omasta olemassaolostaan on liki olematon. Pelkän kasvisruuan puolestapuhujat ovat toista mieltä. Heidän mukaansa hyönteisetkin oppivat välttämään haitallisia asioita, mikä taas viittaisi kognitiivisiin kykyihin ja mahdollisesti myös kykyyn tuntea kipua. Hyönteiskokki Topi Kairenius on itse sekasyöjä ja ehdottomasti sitä mieltä, ettei hyönteisen tappamista voi verrata lihakarjan teurastamiseen. Ja hän myös muistuttaa, että hyönteisruuan kohdalla tuskaa pyritään useimmiten minimoimaan mm. sillä, että hyönteiset pakastetaan ja sillä tavalla vaivutetaan horrokseen ennen niiden valmistamista.
Tulevaisuuden ala?
Hyönteisruokailu on ollut viime vuosina paljon kansainvälisissäkin otsikoissa. Muun muassa kansainväliset talouslehdet Forbes ja The Economist ovat huomioineet sen taloudellisen potentiaalin ja kyllä sen arvoa aletaan Topi Kaireniuksen mukaan ymmärtää myös kotimaassa. Uusia yrityksiä alalle on jo syntynyt. Tällä hetkellä hyönteisiä voi kuitenkin kasvattaa ainoastaan kotikäyttöön tai myydäkseen niitä ulkomaille, sillä EU:n elintarvikelaki kieltää hyönteisruuan myymisen. Lain muutosta odotetaan aikaisintaan vuodelle 2017 ja senkin jälkeen tulee varmasti kulumaan oma aikansa ennen kuin vaikkapa sirkkajauhoja- ja patukoita kaupan hyllyille saadaan.
Me olemme tahtomattammekin jo hyönteissyöjiä!
Itse en henkilökohtaisesti hyönteisruuasta innostunut. Maussa ei ollut hyvän kokin tekemänä mitään valittamista, mutta se itse ajatus hyönteisistä omassa suussa ja ruuansulatuksessa… (Vaikka kyllä niitä hyönteisiä kuulemma tulee tahtomattakin päivän mittaan syödyksi vihannesten, kaakaon, jauhojen ja vaikkapa pyöräretken ohessa.) Siihen täytyy totutella. Tai aloittaa esimerkiksi ulkomaisista nettikaupoista tilattavilla sirkkajauhoilla, joita voi käyttää muiden jauhojen ohessa. Tilaaminen omaan käyttöön on täysin laillista, mutta niistä ei kannata mennä tekemään ruokaa lasten jalkapallojoukkueen myyjäisiin. Ihminen saa nimittäin maistella yhtä sun toista omalla vastuulla, mutta muille niitä ei saa mennä ainakaan vielä tässä vaiheessa tarjoamaan.
Ryhdy kotikasvattajaksi
Ja jos taas innostui kotikasvatuksesta, niin helpoin on aloittaa jauhopukin kuoriaisen toukilla eli niillä jauhomadoilla. Niiden kilohinta lemmikkieläinkaupassa huitelee n. 60 euron tienoilla eikä siihen tarvita paljon muuta kuin riittävän hengittävä astia, missä on esimerkiksi kauranleseitä ja vaikkapa porkkanankuoria tai salaatinjämiä. Tärkeää on, että alusta pysyy kuivana eikä homehdu. Ja hyönteiskokki Topi Kairenius suosittelee kasvattamaan ainakin kaksi uutta sukupolvea ennen kuin laittaa toukkia pastaan tai salaatin päälle. Näin pystyy varmistamaan niiden puhtauden eikä sairastu mihinkään tautiin. Myös äyriäisallergikkojen olisi kuulemma hyvä olla ainakin aluksi varovaisia hyönteisruuan suhteen.
Lue myös:
Topi Kaireniuksen ötökkäpyörykät
Toimittaja: Mira Selander, Puoli Seitsemän