Selkälokki on Suomen merenrannikon ja sisämaan suurten, karujen järvien tyyppilintuja. Selkälokin keväinen soidinhuuto tai kesän kaklatus kuuluvat tyynellä ilmalla kauas.
Selkälokki on kooltaan kalalokkia suurempi, mutta harmaalokkia pienempi. Helpoiten sen erottaa näistä värityksen perusteella. Selkälokin selkä ja siiven yläpuoli on musta. Nimellä on siis merkityksensä.
Selkälokki pesii muutaman parin hajanaisina yhdyskuntina tai yksittäisinä pareina. Pesä on maalla muutaman metrin rannasta tai rannan tuntumassa vesikivellä.
Selkälokki käyttää ravinnokseen pääasiassa kalaa. Siitä ei ole tullut harmaalokin tavoin kaatopaikkalintu.
Suomessa pesivät selkälokit ovat todellisia muuttolintuja, jotka talvehtivat Itä-Afrikassa. Suomen pesivä selkälokkikanta on pienentynyt viime vuosikymmeninä merkittävästi. Syynä pidetään talvehtimisalueiden ravinnon ympäristömyrkkyjä, mutta myös harmaalokin saalistusta. Selkälokin poikaset ovat isolle ja "röyhkeälle" harmaalokille helppo saalis.
