1. Sijamuodot ja sijapäätteet

Sijamuodot muodostetaan sanan vartalon ja sijapäätteen avulla. Yksikön sijamuotojen vartalo on yksikön genetiivi, monikon vartalona on monikon genetiivi.

Genetiivi

Yksikön genetiivi on sijamuodoista tärkeimpiä, koska siitä muodostetaan kaikki yksikön muodot (paitsi nominatiivi ja partitiivi) sekä monikon nominatiivi. Sanan vartalossa tapahtuvat muutokset ja astevaihtelu tulevat useimmiten esille nominatiivia ja genetiivia verrattaessa. Siitä syystä molemmat muodot kannattaa painaa mieleen.

Yksikön genetiivi

Yksikön genetiivillä ei ole päätettä, ja se päättyy aina sanan vartalovokaliin.

1. Jos nominatiivi on vokaaliloppuinen, genetiivi on usein sama kuin nominatiivi.

nominatiivi : genetiivi

maja : maja
See on suur maja. Tämä on suuri talo.
Maja taga kasvab puu. Talon takana kasvaa puu.

õpetaja : õpetaja
Õpetaja õpetab eesti keelt. Opettaja opettaa viroa.
Õpetaja nimi on Mari. Opettajan nimi on Mari.

Poikkeuksia ovat:

nimi : nime nimi, nimen
meri : mere meri, meren
! kivi : kivi kivi, kiven

2. Jos nominatiivi on konsonanttiloppuinen, genetiivissä lisätään vokaali.

-a mets : metsa metsä, metsän
sadam : sadama satama
tänav : tänava katu

-e suur : suure suuri, suuren
keel : keele kieli
küsimus : küsimuse kysymys

-i reis : reisi matka, matkan
telefon : telefoni puhelin
kartul : kartuli peruna

-u laul : laulu laulu, laulun
kohvik : kohviku kahvila
õnnelik : õnneliku onnellinen
ametnik : ametniku virkailija
märkmik : märkmiku muistikirja

3. Muita muutoksia sanan vartalossa:

naine : naise nainen, naisen
soomlane : soomlase suomalainen

väike(ne) : väikese pieni, pienen
lühike(ne) : lühikese lyhyt

teater : teatri teatteri, teatterin
sõber : sõbra ystävä
tütar : tütre tytär

lusikas : lusika lusikka, lusikan
viisakas : viisaka kohtelias

neli : nelja neljä, neljän

kiri : kirja kirje
mari : marja marja

tore : toreda kiva, kivan
hele : heleda vaalea
tume : tumeda tumma

võti : võtme avain, avaimen
ese : eseme esine

Monikon genetiivi

Monikon genetiivi muodostetaan yksikön partitiivin vartalosta liittämällä siihen pääte -de / -te, joka riippuu yksikön partitiivin päätteestä:

Yksikön partitiivi päätteetön – monikon genetiivin pääte -de
Yksikön partitiivin pääte -d – monikon genetiivin pääte -de
Yksikön partitiivin pääte -t – monikon genetiivin pääte -te

vana maja : vana maja – vanade majade vanha talo, vanhojen talojen
hea maa : head maad – heade maade hyvä maa, hyvien maiden
noor naine : noort naist – noorte naiste nuori nainen, nuorten naisten

Sijamuodot ja sijapäätteet

Monikon vartalona toimii monikon genetiivi, jonka pääte on -de / -te.Monikon sijamuodot muodostetaan monikon vartalon ja sijapäätteen avulla.

nominatiivi

Monikon nominatiivin muodostus

Monikon nominatiivi tehdään yksikön genetiivin vartalosta liittämällä siihen monikon nominatiivin tunnus -d.

noor naine : noore naise, noored naised nuori nainen, nuoret naiset

Predikatiivilauseessa käytetään aina nominatiivia.
Me oleme vanad sõbrad. Me olemme vanhoja ystäviä.

partitiivi

Partitiivi

Yksikön partitiivi muistuttaa usein suomen partitiivia, esim. Tyttö lukee kirjaa. Usein muoto voi olla ilman loppuvokaalia. Sanan partitiivimuoto riippuu taivutustyypistä. Sen vuoksi se kannattaa painaa mieleen uusia sanoja opeteltaessa. Vierasperäisten sanojen pääte määräytyy sanan painollisen tavun mukaan.

Yksikön partitiivi

Yksikön partitiivin päätteinä voivat olla:
1. -d yksitavuiset sanat, jotka päättyvät pitkään vokaaliin tai diftongiin.

nominatiivi  partitiivi
maa maad maa, maata
või võid voi
büroo bürood toimisto

2. -t keel- tyyppiset sanat.
- ne- ja s- loppuiset sanat
- kaksitavuiset sanat, joiden 1. tavu on pitkä
- genetiivissä kolmi- ja useampitavuiset sanat.

keel keelt kieli, kieltä
suur suurt suuri

naine naist nainen, naista
vallaline vallalist naimaton

ratas ratast pyörä, pyörää
küsimus küsimust kysymys

aasta aastat vuosi, vuotta
mõte mõtet ajatus

raamat raamatut kirja, kirjaa
tore toredat kiva

3. Se voi myös olla päätteetön, eli sanan vartalovokaaliin päättyvä muoto. Tällöin kysymyksessä ovat:
- kaksitavuiset sanat, joissa on kaksi lyhyttä tavua,
- nominatiivissa yksi- , genetiivissä kaksitavuiset sanat, tai
- -lik, -nik,-mik -johdinta käyttävät sanat.

vana vana vanha, vanhaa
jõgi jõge joki

leht lehte lehti, lehteä
leib leiba leipä
ballett balletti baletti

märkmik märkmikku muistikirja, muistikirjaa

Monikon partitiivi

-id, -sid, vokaalit -i, -e, -u ovat monikon partitiivin päätteet.

ilus raamat, ilusaid raamatuid kaunis kirja, kauniita kirjoja
puhas paber, puhtaid pabereid puhdas paperi
hea maa, häid maid hyvä maa

kena tädi, kenasid tädisid mukava täti, mukavia tätejä

uus leht, uusi lehti uusi lehti, uusia lehtiä
soe buss, sooje busse lämmin bussi
vana maja, vanu maju vanha talo

Pääte riippuu sanan taivutustyypistä. Monikon partitiivissä on myös enemmän poikkeuksia ja rinnakkaismuotoja kuin muissa sijamuodoissa.

illatiivi

Illatiivi

Yksikön illatiivin voi muodostaa kaikista sanoista kuten muutkin muodot. Tällöin sanan genetiivivartaloon lisätään sijapääte -sse.

teater teatrisse teatteri, teatteriin
küla külasse kylä

Joistakin sanatyypeistä voi muodostaa myös ns. illatiivin lyhyen muodon. Sitä käytetään, kun illatiivi ilmaisee paikkaa ja vastaa kysymykseen kuhu? mihin?

Lyhyellä illatiivilla on neljä muodostustapaa:

1. partitiivin kaltainen
kapp kappi kaappi, kaappiin
pood poodi kauppa
kott kotti laukku

2. vartalon konsonantti kahdentuu
kino kinno elokuvateatteri, elokuvateatteriin
tuba tuppa huone
maja majja talo

3. pääte -de
meel meelde mieli, mieleen
suur suurde suuri

4. pääte -ha, -he, -hu
maa maha maa, maahan
pea pähe pää
suu suhu suu

terminatiivi

Terminatiivi (-ni)

Tämä sijamuoto puuttuu suomen kielestä. Sen merkitys on sama kuin rakenteella asti, saakka.

Jalutame sadamani. Kävelemme satamaan asti.

Lauluproov kestab kella kuueni. Lauluharjoitukset kestävät kello kuuteen asti.

Nägemiseni! Näkemiin!

Terminatiivissa, essiivissä, abessiivissa ja komitatiivissa adjektiiviattribuutti ei taivu pääsanan mukaan, vaan on genetiivissä (ns. nina taga -sääntö).

Jalutame suure kirikuni. Kävelemme suurelle kirkolle asti.
Kuulsa kirjanikuna on ta kõikjal tuntud. Kuuluisana kirjailijana hän on kaikkialla tunnettu.
Ilma hea sõbrata on raske elada. Ilman hyvää ystävää on vaikea elää.
Ema mängib väikese lapsega. Äiti leikkii pienen lapsen kanssa.

abessiivi

Abessiivi (-ta)

Abessiivi on virossa yleisempi kuin suomessa, koska sitä käytetään myös ilma-preposition kanssa.

Ma ei tule ilma sinuta.  En tule ilman sinua.
Kohvi joon ilma suhkruta.  Kahvin juon ilman sokeria.

komitatiivi

Komitatiivi (-ga)

Komitatiivin avulla ilmaistaan yhdessäoloa, välinettä tai keinoa, tapaa sekä aikaväliä.

Käin Madisega jõusaalis. Käyn Madisen kanssa punttisalilla.

Lähen jalgrattaga sõitma. Menen ajamaan polkupyörällä.

Kirjutasin hoolega. Kirjoitin huolella/huolellisesti.

Kiri läheb paari päevaga kohale. Kirje menee perille parissa päivässä.

Substantiivin taivutus adjektiivin kanssa

Perustuu: kielikurssiin Nael kummi Teksti: Kai Yallop
Video: ohjelmasarjasta Nael kummi Ohjaus: Markku Värtö / Yle Vuosi: 2001

Viron alkeiskurssi