Viron kielen verbeillä on kaksi infiniivimuotoa: da-infinitiivi ja ma-infinitiivi. Kumpaa muotoa käytetään riippuu rakenteessa käytettävästä toisesta verbistä. Opetellaan myös preesens, imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti ja konditionaali.
Infinitiivi
Viron kielen verbeillä on kaksi infiniivimuotoa: da-infinitiivi ja ma-infinitiivi.
istuda - istua – istuma - istumaan
da-infinitiivi
da-infinitiivin tunnus on -da, -ta, -a:
istuda, istua
aidata, auttaa
käia, käydä
Joillakin verbeillä -na, -la, -ra.
panna, tulla, surra, kuolla
Joillakin verbeillä da-infinitiivin tunnus on sulautunut verbin vartaloon (konsonanttivartaloiset verbit):
sõita, anda, võtta, tahta
ma-infinitiivi
ma-infinitiivin tunnus on aina -ma: istuma, lugema, kirjutama hüppama, ootama, aitama käima, jooma, tegema panema, tulema, surema sõitma, andma, võtma, tahtma
Useimmiten rakenne on sama kuin suomen kielessä, mutta poikkeuksia löytyy.
Da- vai ma-infinitiivi
Kumpaa muotoa käytetään riippuu rakenteessa käytettävästä toisesta verbistä. Useimmiten rakenne on sama kuin suomen kielessä, mutta poikkeuksia löytyy.
Tahan elada Tallinnas. Haluan asua Tallinnassa.
Soovin juua kohvi. Haluan juoda kahvia.
Mulle meeldib lugeda raamatuid. Tykkään lukea kirjoja.
Tüdruk armastab joonistada. Tyttö tykkää piirtää.
Ülle oskab laulda. Ülle osaa laulaa.
Meil tuleb otsustada. Meidän tulee päätää.
Kas ma tohin helistada? Saanko soittaa?
Mul on vaja osta uued püksid. Minun täytyy ostaa uudet housut.
Tule sööma! Tule syömään!
Lähme vaatama. Mennään katsomaan.
Õpeta mind sõitma. Opeta minua ajamaan.
Me kolime elama Võrusse. Muutamme asumaan Võruun.
Ma ei ole nõus tulema. En suostu tulemaan.
Oleme valmis alustama. Olemme valmiita aloittamaan.
Jääme ootama. Jäämme odottamaan.
Poikkeuksia ovat mm. seuraavat lauseet:
Ma pean ostma uued püksid. Minun pitää ostaa uudet housut.
Hakkame laulma. Alamme laulaa.
Kahjuks ma ei saa tulla. Valitettavati en pääse tulemaan.
Palun tal helistada uuesti. Pyydän häntä soittamaan uudelleen.
Preesens
Taivutuksessa verbin da-infinitiivin tunnus jää pois ja vartaloon liitetään persoonapääte. Astevaihtelusanoissa muutuu myös vartalo.
| istua Istuda | ma | istun |
| sa | istud | |
| ta | istub | |
| me | istume | |
| te | istute | |
| nad | istuvad |
Kieltomuodossa käytetään taipumatonta kieltosanaa ei ja preesensin vartaloa ilman persoonapäätteitä. Kieltomuoto on siis kaikissa persoonissa sama.
ma ei istu – me ei istu
sa ei istu – te ei istu
ta ei istu – nad ei istu
Poikkeuksellisia muotoja:
| olla olla | ma olen | syödä süüa | ma söön |
| sa oled | sa sööd | ||
| ta on | ta sööb | ||
| me oleme | me sööme | ||
| te olete | te sööte | ||
| nad on | nad söövad | ||
| kielt.muoto | ei ole | ei söö | |
| lyödä lüüa | ma löön | juoda juua | majoon |
| sa lööd | sa jood | ||
| ta lööb | ta joob | ||
| me lööme | me joome | ||
| te lööte | te joote | ||
| nad löövad | nad joovad | ||
| kielt.muoto | ei löö | ei joo | |
| tuoda tuua | ma toon | luoda luua | ma loon |
| sa tood | sa lood | ||
| ta toob | ta loob | ||
| me toome | me loome | ||
| te toote | te loote | ||
| nad toovad | nad loovad | ||
| kielt.muoto | ei too | ei loo | |
| mennä, lähteä minna | ma lähen | haluta tahta | ma tahan |
| sa lähed | sa tahad | ||
| ta läheb | ta tahab | ||
| me läheme | me tahame | ||
| te lähete | te tahate | ||
| nad lähevad | nad tahavad | ||
| kielt.muoto | ei lähe | ei taha |
Konsonanttivartaloisissa verbeissä käytetään aina vokaalivartaloa: tahta
Imperfekti
Imperfektin tunnuksena on yleensä -si.
Joskus esiintyy myös tunnus -i.
Näissä verbeissä esiintyy tunnus -i.
tulla, olla, panna, surra
teha, näha
saada, jääda
süüa, juua, tuua, lüüa, luua
pidada 'täytyä'
Astevaihtelusanoilla on imperfektissä aina vahva vartalo.
Yksikön 3. persoonassa ei ole päätettä ja se päättyy imperfektin tunnukseen -s. Monikon 3. persoonassa si- tunnukseen liitetään monikon tunnus -d.
| istuda istun | ma | istusin |
| sa | istusid | |
| ta | istus | |
| me | istusime | |
| te | istusite | |
| nad | istusid |
Konsonanttivartaloisilla verbeillä tunnus liitetään konsonanttivartaloon. Yksikön 3. persoonassa vartalokonsonantin ja imperfektin s- tunnuksen väliin tulee -i.
| osta ostan | ma | ostsin |
| sa | ostsid | |
| ta | ostis | |
| me | ostsime | |
| te | ostsite | |
| nad | ostsid |
Poikkeuksellinen on minna-verbi.
| minna lähen | ma | läksin |
| sa | läksid | |
| ta | läks | |
| me | läksime | |
| te | läksite | |
| nad | läksid |
Yksikön 3. persoonassa ei ole päätettä ja se päättyy imperfektin tunnukseen -i.
| ma | tulin | tegin | sain | sõin | pidin |
| sa | tuli | tegid | said | sõid | pidid |
| ta | tuli | tegi | sai | sõi | pidi |
| me | tulime | tegime | saime | sõime | pidime |
| te | tulite | tegite | saite | sõite | pidite |
| nad | tulid | tegid | said | sõid | pidid |
Imperfektin kieltomuoto
Imperfektin kieltomuodot muodostetaan taipumattoman kieltosanan ei ja taipumattoman nud- partisiipin avulla.
Kaikissa persoonissa on siis sama muoto.
Nud- partisiippi muodostetaan da-infinitiivin vartalosta. Astevaihteluverbeilla nud-partisiippi voi siis olla joko vahva- tai heikkovartaloinen.
| istuda | ma | ei | istunud |
| ta | ei | istunud | |
| lugeda | loen | lugesin | lugenud |
| osata | oskan | oskasin | osanud |
Konsonanttivartaloisilla verbeillä tunnus liitetään konsonanttivartaloon:
| osta | ostnud |
| sõita | sõitnud |
Poikkeuksellisia muotoja:
| minna | läinud |
| teha | teinud |
| näha | näinud |
Huomaa myös seuraavat verbit:
| olla | olnud |
| tulla | tulnud |
| pesta | pesnud |
| surra | surnud |
Perfekti ja pluskvamperfekti
Perfekti ja pluskvamperfekti muodostetaan olla- verbin ja nud- partisiipin avulla.
| ma | olen istunud | olin istunud |
| sa | oled istunud | olid istunud |
| ta | on istunud | oli istunud |
| me | oleme istunud | olime istunud |
| te | olete istunud | olite istunud |
| nad | on istunud | olid istunud |
| ei ole istunud | ei olnud istunud |
Imperatiivi
(yksikön 2. persoona ja monikon 2. persoona)
Yksikön 2. persoonan imperatiivi (sina- muoto) on sama kuin preesensin vartalo. Kieltomuodossa käytetään kieltosanaa ära.
| istuda: | istun | istu! | ära istu! |
| olla: | olen | ole! | ära ole! |
| süüa: | söön | söö! | ära söö! |
| lugeda: | loen | loe! | ära loe! |
Poikkeuksellinen on verbi minna mennä, lähteä.
minna : lähen mine! ära mine!
Huom! Virossa teititellään aina vieraita ihmisiä esim. kaupassa ja pankissa asioidessa.
Palun näidake neid seal. Olkaa hyvä ja näyttäkää.
Monikon 2. persoonan imperatiivi (teie- muoto) muodostetaan da-infinitiivin vartalosta lisäämällä siihen tunnuksen -ge tai -ke. Astevaihtelusanoilla yksikön ja monikon 2. persoonan imperatiivi ovat siis eriasteisia. Konsonanttivartaloisissa verbeissä tunnus liittyy konsonanttivartaloon. Kieltomuodossa käytetään kieltosanaa ärge.
| istuda | istuge | ärge istuge |
| kirjutada | kirjutage | ärge kirjutage |
| lugeda | lugege | ärge lugege |
| hüpata | hüpake | ärge hüpake |
| oodata | oodake | ärge oodake |
| Poikkeuksia: | ||
| süüa | sööge | ärge sööge |
| juua | jooge | ärge jooge |
| tuua | tooge | ärge tooge |
| minna | minge | ärge minge |
| tulla | tulge | ärge tulge |
| pesta | peske | ärge peske |
| teha | tehke | ärge tehke |
ge- tunnusta käytetään:
1. Infinitiivin tunnus on -da ja infinitiivin vartalo päättyy vokaaliin
istuda, lugeda
2. Infinitiivin vartalo päättyy soinniliseen konsonanttiin.
Minna, tulla, laulda, surra
3. Infinitiivin tunnus on -ta.
hüpata, oodata
4. Infinitiivin vartalo päättyy soinnittomaan konsonanttiin
pesta, teha, osta, anda
Konditionaali
Konditionaali muodostetaan sanan preesensistä. Astevaihtelusanoilla konditionaali voi siis olla sekä vahva- tai heikkovartaloinen.
Konditionaalin tunnus on -ksi-
Yksikön 3. persoonassa ei ole päätettä ja se päättyy konditionaalin tunnukseen, joka on -ks. Monikon 3. persoonassa ksi- tunnukseen liitetään monikon tunnus -d.
Kieltomuodossa liitetään preesensvartaloon tunnus -ks. Kieltomuoto on kaikissa persoonissa sama.
Usein käytetään myös personapäätteetöntä muotoa, joka muodostetaan preesensvartalosta lisämällä siihen tunnuksen -ks.
| istuda istun | ma | istuksin | istuks |
| sa | istuksid | istuks | |
| ta | istuks | istuks | |
| me | istuksime | istuks | |
| te | istuksite | istuks | |
| nad | istuksid | istuks | |
| ei istuks | ei istuks |
Perustuu: kielikurssiin Nael kummi Teksti: Kai Yallop
Videot: ohjelmasarjasta Nael kummi Ohjaus: Markku Värtö / Yle Vuosi: 2001