Parlamenttirakennusten symboliikka kertoo maamme valtiollisesta kehityksestä. Valtiopäivätoimintaan liittyvissä rakennuksissa näkyy Ruotsin vallan kausi, Venäjän vallan kausi ja lopulta itsenäisen Suomen aika.
Kun Helsingistä tuli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki vuonna 1812, alettiin senaatintoria ja sen ympäristöä rakentaa näyttäväksi.
Eduskunnan apulaistiedotuspäällikkö Rainer Hindsberg kertoo Ritarihuoneesta, Säätytalosta, Valtioneuvoston linnasta ja Eduskuntatalosta sekä kahdesta puretuista valtiopäivärakennuksesta.
Videon kesto on 9'30 minuuttia.
Ritarihuone. Ensimmäinen valtiopäivärakennus, jossa kokoontuivat kaikki säädyt vuoden 1863 valtiopäiville. Rakennus toimi aatelissäädyn kokoontumispaikkana ja on edelleen aatelissukujen käytössä.
Säätytalo. Rakennus valmistui vuonna 1891 ja siitä tuli aatelittomien säätyjen kokoontumispaikka. Nykyään Säätytalo tunnetaan paikkana, jossa järjestetään Suomen hallitusneuvottelut.
Vapaapalokunnan talo. Eduskunta kokoontui talossa neljä vuoden ajan vuosina 1907-10 ja siirtyi sen jälkeen samalla kadulla olleeseen Heimolan taloon. Talo purettiin 1960-luvulla.
Heimolan talo. Eduskunta kokoontui siellä vuosina 1911-1930. Rakennus kävi ahtaaksi, koska valiokunnat eivät mahtuneet työskentelemään siellä. Talo purettiin vuonna 1969. Nykyisen Heimolan Kiinteistö Oy:n kerrostasanteella on kyltti, joka kertoo siitä, että eduskunta hyväksyi Heimolan talossa itsenäisyysjulistuksen 6.12.1917.
Valtioneuvoston linna (Senaatintalo). Linna rakennettiin alunperin Suomen senaattia varten, joka toimi tiloissa 1822-1918. Senaatintalosta tuli itsenäistymisen myötä Valtioneuvoston linna. Siellä toimii pääministerin johtama valtioneuvoston kanslia, oikeuskanslerin virasto ja osa valtiovarainministeriötä.
Eduskuntatalo. Eduskunta päätti vuonna 1925 rakentaa itsenäiselle Suomelle uuden parlamenttirakennuksen Arkadianmäelle. Rakennus valmistui vuonna 1931. Eduskuntatalosta puuttuvat historialliset patsaat, joita kaikki eivät ehkä hyväksyisi. Sisätiloissa on paljon kuvastoa, joka liittyy agraariyhteiskuntaan.
Tutustu Senaatintorilla olevaan veistosryhmään
Mihin liittyvät Lex, Labor, Pax ja Lux?
Senaatintorilla on Walter Runebergin toteuttama patsas, johon kuuluu keisari Aleksanteri II:n hahmo sekä neljä allegorista veistoryhmää. Patsaan jalustassa on vuosiluku 1863, joka kertoo valtiopäivätoiminnan alkamisesta 54 vuoden jälkeen.
Keisari Aleksanteri II pitämässä puhetta vuoden 1863 valtiopäivillä.
Jalustan eteläsuunnalla on oikeuden jumalatar ja leijona (Laki-Lex).
Yliopistoa vastapäätä on maanviljelijäpariskunta, kirves, sirppi ja viljalyhde (Työ-Labor).
Valtioneuvostoa vastapäätä on spektroskooppia pitelevä jumalatar, joka symbolisoi tieteitä sekä kerubi, jolla on lyyra (Valo-Lux).
Tuomiokirkkoa vastapäätä on kyyhkysten ympäröimä rauhan jumalatar (Rauha-Pax)
Teksti ja video: Rita Trötschkes/Yle. Vuosi: 2013.