”Siili menee lypsylle kannu kaulassansa…” Siili on tuttu ja sympaattinen tuhisija lastenkirjoista ja pihapiiriin maitolautaselta, mutta tunnemmeko oikeasti siilin elämää? Syksyllä siili valmistautuu talven horrokseen. Kuinka voimme auttaa siiliä?
Siilin jäljillä
Siili on useimpien muiden nisäkkäiden tapaan yöaktiivinen, joten sen liikkeistä ei aina ota selvää. Minna ja Kimmo virittivät rehevään puutarhaan riistakameran reittien selvittämiseksi. Homma ei aivan onnistunut odotusten mukaisesti. Kun siileille tehtiin pari ruokintalaatikkoa myöhemmin kesällä ja kamerat viritettiin niiden läheisyyteen, siilien liikkeitä alkoi tallentua muistikorteille.
Siileillä on villieläimenä monenlaisia vaivoja, vaikkapa flunssaa ja loisia. Toukokuisella siiliretkellä Minna ja Kimmo kokivat elämänsä yllätyksen, kun kuulivat erään kuusen alta pari mojovaa aivastusta. Kuka aivasti? Sehän piti selvittää.
Siiliä on tutkittu vähän
Vaikka siili on useimmille tuttu eläin, sitä on tutkittu kovin vähän. Itä-Suomen yliopiston tutkija Anni Rautio selvitti Minnalle Joensuussa tehtyjen tutkimusten tuloksia. Tärkeä ja uusi menetelmä oli siilien radiolähetinseuranta.
Tutkimus paljasti mm. siilien reviirien muutokset kesän aikana ja erilaisten pesien käytön. Joensuussa uroksen kesäkauden elinpiiriksi todettiin 98 ha, naaraan alue oli pienempi, 55 ha. Radiosiili "Erkki" taivalsi toukokuun paikannusten mukaan noin 31 km linnuntietä mitattuna, joten todellinen matka on ollut vielä huomattavasti pidempi. Se kävi välillä jopa aivan Joensuun ydinkeskustassa.
Siilit viettävät jopa 85% ajastaan pesässä. Radiosiileillä uroksilla todettiin keskimäärin 24 ja naarailla 17 pesää kesän aikana. Päiväpesiä on useita pitkin elinaluetta, joten ruokailupaikalta pääsee helposti nukkumaan siihen lähimpään. Poikaspesä on selvästi päiväpesää suurempi, ja siellä naaras imettää poikasia juhannuksen tienoon syntymästä kuukauden päivät.
Syksyä kohden siilit ottavat käyttöönsä syyspesän, joka sijaitsee usein etäämmällä tutuista pihapiireistä. Siilit valmistautuvat vähitellen talvihorrokseen, joka vietetään sitten talvipesässä. Talvipesä sijaitsee tavallisesti lähimetsässä sopivan mättään tai juurakon alla.
Korkeasaaressa hoidetaan siilejäkin
Korkeasaaren villieläinsairaalassa siili on jokakesäinen hoitolaji. Moni poikanen jää orvoksi naaraan kuoltua tai vahingoituttua esimerkiksi liikenteessä. Eläintenhoitaja Anne Hirvonen kertoi Minnalle, kuinka siilit saadaan taas siihen kuntoon, että ne voidaan vapauttaa takaisin luontoon.
Siilit ruokinnassa
Moni ruokkii siilejä pihapiirissään. Ylöjärveläinen Sirkka-Liisa Railio on ruokkinut siilejä jo parikymmentä vuotta. Kimmo vieraili Ylöjärvellä ja selvitteli Sirkka-Liisan avustuksella hyvän siilipihan ominaisuuksia.
Hygienia on siiliruokinnan A ja O. Monesti siilit könyävät ruokakuppiinsa, jolloin ei voi välttyä niiden sotkeentumiselta. Astiat pitääkin puhdistaa säännöllisesti. Myös raikasta vettä pitää olla tarjolla. Siilille ei saa antaa maitoa, sillä siilin vatsa menee siitä sekaisin.
Ruokinnan lisäksi Sirkka-Liisan pihassa on siileille tehtyjä koppeja. Talveksi kaikki siilikylän kopit puhdistetaan ja laitetaan kuntoon mahdollista asukasta varten. Eikä suotta, sillä ainakin yhdessä kopissa on todettu talvihorroksen onnistuneen, vaikka lähellä on myös horrostamiseen sopiva metsä.
Viime aikoina Korkeasaaressa on selvinnyt, että myös viljapitoisia ruokia pitää välttää. Maidon tapaan viljat aiheuttavat siilille vatsanväänteitä ja ripulointia.
Riistakamera tallentaa
Tampereella siileille laitettiin kaksi ruokintalaatikkoa ja niihin ruokaa. Siilit löysivät paikalle nopeasti ja oppivat hyödyntämään helppoa ravintoa joka yö. Riistakameran avulla selvisi, että siilit katosivat laatikoilta viikolla 38 eli heti syyskuun puolivälin jälkeen. Tuli aika vetäytyä talvipesään horrostamaan.
Kun talonväki vielä nukkui, valoisan kesäaamun vieraita pihalla olivat mm. sepelkyyhky, rusakko, harakat ja tavalliset pikkulinnut, kuten räkättirastas ja leppälintu. Yöllisiä vieraita siilien lisäksi olivat mm. hiiret, supikoira ja lukuisat irtokissat.
Vaikka erilaiset määräykset edellyttävät, että kissat eivät saa liikkua irrallaan kotipihansa ulkopuolella, riistakamera paljasti, että näistä määräyksistä vähät välitetään. Kissoja päästetään yöksi ulos jopa parhaimpaan lintujen pesimäaikaan.