Suomi on itsenäinen valtio. Suomesta tuli itsenäinen, kun eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen tiukan äänestyksen jälkeen 6. päivänä joulukuuta 1917, ja Suomi vapautui Venäjän hallinnosta.
Virallinen liputuspäivä
Itsenäisyyspäivä on virallinen liputuspäivä. Suomen lipusta on kolme eri tyyppiä: kansallislippu eli tavallinen siniristilippu, valtiolippu sekä kielekkeinen valtiolippu, aikaisempi sotalippu.
Itsenäisyyspäivän perinteet
Helsingin Tähtitorninmäellä järjestetään itsenäisyyspäivänä lipunnosto, jossa pidetään puheita ja esitetään kuorolaulua. Tilaisuuden järjestää Suomalaisuuden liitto.
Itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelukseen Helsingin tuomiokirkossa osallistuu valtion ylin johto: presidentit, valtioneuvosto, eduskunta ja valtion ylimmät virkamiehet.
Tasavallan presidentti myöntää itsenäisyyspäivänä kunniamerkkejä ja ylennyksiä puolustusvoimissa. Puolustusvoimat järjestävät valtakunnallisen paraatin, jonka paikka vaihtelee vuosittain. Sankarihaudoille viedään kukkia, kynttilöitä ja seppeleitä.
Yliopistokaupungeissa juhlapäivän perinteisiin kuuluu ylioppilaiden soihtukulkue.
Monet sytyttävät itsenäisyyspäivän kunniaksi ikkunaan kaksi sinivalkoista kynttilää. Kynttilöiden polttamisen taustalla on pitkä perinne, joka ulottuu 1700-luvulle ja Ruotsin vallan ajalle asti. Alun perin niitä poltettiin kuninkaallisten ja muiden suurmiesten kunniaksi heidän vierailujensa aikana. Sortovuosina ikkunalle asetetuilla kynttilöillä ilmaistiin vastarintaa.
Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto eli Linnan juhlat
Illalla kodeissa on tapana seurata televisiosta suoraa lähetystä tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolta eli Linnan juhlista. Itsenäisyyspäivän juhlamuotoisella vastaanotolla on miltei yhtä pitkä historia kuin itsenäisellä Suomella: ensimmäisen vastaanoton järjesti presidentti K.J. Ståhlberg vuonna 1919.
Juhlan kunniavieraita ovat sotaveteraanit ja lotat. Vakiintuneen tavan mukaan vastaanotolle kutsutaan myös istuvan hallituksen jäsenet, kansanedustajat, Euroopan parlamentin suomalaisjäsenet, valtion korkeimpia virkamiehiä sekä Suomeen akkreditoitu diplomaattikunta. Kutsuvieraiden joukossa on lisäksi eri tavoin ansioituneita suomalaisia yhteiskunnan eri aloilta sekä presidenttiparin vuoden aikana tapaamia henkilöitä. Linnan juhlat on edelleen yksi vuoden seuratuimmista televisio-ohjelmista.
Maamme-laulu
"Oi maamme Suomi, synnyinmaa, soi sana kultainen.
Ei laaksoa ei kukkulaa, ei vettä rantaa rakkaampaa,
kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien"
Suomen kansallislaulun eli Maamme-laulun on säveltänyt Fredrik Pacius Johan Ludvig Runebergin runoon Maamme.
Porilaisten marssi
Porilaisten marssi on ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi vuodesta 1918 alkaen. Marssin alkuperä on epäselvä. Sanat ovat Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista.
Edit: Artikkeli päivitetty 1.12.2016.