Suomi oli kasvanut itsenäisyyteen Venäjän vallan aikana. Ruotsin vallan ajalta perintönä tuli käsitys laillisuudesta vallan perustana, Venäjän ajalta organisoitu hallinto.
Suomi oli saanut kehittyä valtioksi toisen valtion sisällä. Runsaan sadan yhteisen vuoden jälkeen se oli kypsä katkaisemaan siteensä Venäjään.
Itsenäisyyssenaatti
Eduskunta oli äänestänyt marraskuun 1917 lopussa porvarillisen senaatin. Sen ensimmäiseksi tehtäväksi annettiin itsenäisyyden toteuttaminen. Myös Saksa oli yllyttänyt Suomea tähän, olihan sillä itsellään menossa rauhanneuvottelut Venäjän bolševikkihallituksen kanssa.
Itsenäisyyssenaatin puheenjohtajaksi valittiin Pehr Evind Svinhufvud. Senaatti teki esityksen uudeksi hallitusmuodoksi 4.12.. Eduskunta hyväksyi esityksen 6.12.1917.
Itsenäistymisjulistukselle oli kuitenkin saatava Venäjän tunnustus, se oli edellytys muiden valtioiden tunnustamiselle; Suomen itsenäisyyden kansainväliselle kantavuudelle.
Venäjä tunnustaa Suomen itsenäisyyden
Svinhufvud matkusti 30.12. Pietariin hankkimaan Venäjän tunnustusta maan itsenäisyydelle. Kansankomissaarien neuvosto teki myönteisen päätöksensä 31.12. 1917.
Kun Venäjän tunnustus oli saatu, myös muut valtiot saattoivat edetä asiassa. Alkuvuodesta 1918 Suomen itsenäisyyden tunnustivat jo useat Euroopan valtiot. Yhdysvallat ja Englanti vasta myöhemmin sodan päätyttyä.
Vallankumoukset jatkuivat. Marraskuun 7. päivänä bolševikit ottivat vallan käsiinsä. Tilanne Suomessa on itsenäisyysjulistuksesta huolimatta kaikkea muuta kuin yhtenäinen.
Kuuntele radio-ohjelma itsenäisen Suomen alkutaipaleelta.
Itärintama hiljenee
Venäjä alkoi aktiivisesti etsiä ulospääsyä sodasta, sillä Lenin oli valtaan tullessaan luvannut kansalle rauhan. Lisäksi Venäjän vastavallankumoukselliset, valkoinen armeija alkoi järjestäytyä, joten kaikki voimat tarvittaisiin valtakunnan sisäisen järjestyksen ylläpitoon ja vallankumouksen voittamiseen.
Saksa tarttui tarjoukseen, sillä rauhoittunut itärintama antaisi sille mahdollisuuksia keskittää voimat länsirintamalle. Aselepo Venäjän kanssa syntyi joulukuun puolivälissä. Saksan rauhanvaltuuskunta esitti, että alueluovutuksia ja sotakorvauksia ei tarvittaisi, mutta Saksa ottaisi suojelukseensa ne alueet, jotka itse pyytäisivät sitä. Pyynnöt oli varmistettu tukemalla itsenäisyyspyrkimyksiä Suomessa, Baltiassa, Puolassa. Ukrainassa ja Kaukasiassa.
Venäjän rauhanneuvottelijat pitivät ehtoja kovina ja epäilivät, ettei Venäjä kestäsii sovittuja aluemenetyksiä. Lenin kuitenkin taivutti hallitustoverinsa suostumaan ehtoihin. Rauha solmittiin 3.3.1918.
Eurooppa sodan jälkeen
Sodassa oli romahtanut kolme suurta eurooppalaista keisarikuntaa: Itävalta-Unkari, Saksa ja Venäjä.
Venäjä ajautui sisällissotaan, mutta siitä selvittyään yhdistyi ensimmäiseksi sosialistiseksi valtioksi vuonna 1922. Venäjästä tuli nyt Neuvostoliitto.
Itävalta-Unkari hajosi useiksi itsenäisiksi valtioiksi. Tällöin myös viimeinen keisari ja Habsburg-suvun hallitsija Kaarle I joutuu luopumaan kruunustaan. Itävallasta tuli tasavalta.
Saksassa ensimmäisen maailmansodan tappio synnytti vallankumouksen. Keisari joutui luopumaan kruunustaan ja maa julistettiin tasavallaksi. Wilhelm II kuljetettiin maanpakoon Hollantiin, jossa hän eli vuoteen 1941 asti.
Uusia itsenäisiä tasavaltoja syntyi lukuisia, niiden joukossa Suomi.
Koonnut: Mirja Holste