Joulun ajan juhlallisuudet aloitetaan Ruotsissa marraskuun puolivälissä. Joulunaika päättyy Nuutinpäivään, Tjugondedag jul. Ruotsalainen joulu muistuttaa suomalaista pienin poikkeuksin.
Videon joulutervehdys tulee Skånesta, Lundin kaupungista. Haastatteluissa ruotsalaiset kertovat omista jouluperinteistään ja jouluherkuistaan. Lähes kaikissa ruotsalaiskodeissa kokoonnutaan aattoiltapäivänä katsomaan televisiosta Aku Ankan joulutervehdystä, Kalle Anka och hans vänner önskar God Jul. Ohjelmaa on lähetetty jouluaattona jo vuodesta 1960 ja se on edelleenkin vuoden katsotuin tv-ohjelma.
Lucia ja "Lussekatter"
Joulukuun 13. päivänä juhlitaan Pyhän Lucian päivää. Tätä 400-vuotista perinteistä valon juhlaa vietetään kulkuein ja kirkkokonsertein.
Lucia-kulkueen neidoilla on yllään pitkät valkoiset mekot ja käsissään kynttilät. Yhdellä heistä on kynttilöitä myös hiuksia koristavassa seppeleessä. Lasten kulkueissa myös pienet tontut, piparkakkumiehet ja tiernapojat laulavat Lucia-lauluja ja jakavat sahramipullia, lussekatter.
Lucia-kulkue ja prinsessa Victoria. Kuva: Lucas Dolega
Glögintuoksuiset joulumarkkinat
Ruotsissa ei ole tapana juhlia pikkujoulua, mutta lämmintä glögiä tarjoillaan kodeissa, työpaikoilla, kouluissa ja päiväkodeissakin.
Joulumarkkinoilla myydään kaikkea jouluun liittyvää käsitöistä piparkakkuihin, Lucia-pulliin, glögiin, kotitekoiseen suklaaseen, sinappiin, marmeladiin ja muihin herkkuihin. Useimmat markkinat ovat avoinna jokaisena viikonloppuna, jotkut joka päivä jouluun asti.
Suurimmat ja tunnetuimmat joulumarkkinat järjestetään Tukholman Skansenilla ja Vanhassa kaupungissa sekä Göteborgin Kronhusetissa ja Lisebergin huvipuistossa.
Sahramipullia, lussekatter Kuva: Jaana Sormunen
Joulupukki "Jultomte"
Ruotsalaisen joulupukin eli Jultomten kylä, Tomteland, sijaitsee Taalainmaan maakunnassa lähellä Moran kaupunkia, Gesundan kylässä. Tonttumassa voit tavata joulupukin, poroja, tonttuja ja vierailla joulupukin pajalla. Suomenruotsissa joulupukkia kutsutaan joulumieheksi, Julgubbe.
Nu är det jul igen (suom. Joulu on taas)
Nu är det jul igen och nu är det jul igen och julen varar väl till påska. Nu är det jul igen och nu är det jul igen och julen varar väl till påska.
Det var inte sant och det var inte sant, för där emellan kommer fasta. Det var inte sant och det var inte sant, för där emellan kommer fasta.
Joulutunnelmaa Skansenilla. Kuva: Jaana Sormunen
Joulun vietto
Kuten Suomessa, joulunvietto käynnistyy Ruotsissa jouluaattona 24. joulukuuta. Joulukuusi tuodaan sisälle aaton aattona. Lahjat pinotaan kuusen juurelle kuten Suomessakin. Perinteisesti pakettien kylkeen on laadittu pieni jouluruno, julrim, joka antaa vinkkiä lahjan sisällöstä. Lahjoja vahtii oljesta tehty pukki, joka pohjautuu saksalaisiin tapoihin. Illalla joulupukki, jultomte, jakaa runoilla varustetut lahjat.
Joulukirkko, joko aattoillan jumalanpalvelus tai joulupäivän aamukirkko, Julotta, on suosittu tilaisuus. Jouluaattona syödään päivällä usein lipeäkalaa ja perunaa valkokastikkeella.
Joulutontun vierailu päättyy siihen, että hän saa maistaa joulupuuroa. Tämä tapa on peräisin ajalta, jolloin ruotsalaiseen kansanuskomukseen kuuluivat keijut, noidat, tontut ja muut olennot, ja jokaisella kodilla uskottiin olevan oma kotitonttunsa suojelijanaan. Kotitonttu sai aina puuroa jouluna – muuten taloa kohtasi epäonni.
Julrim:
"Denna sak är gjord Av några miljoner ord."
Arvaatko, mitä paketista löytyy?
Leipäkoju Stortorgetilla. Kuva: Jaana Sormunen
Joulupöytä "Julbord"
Ruotsalaisessa joulunvietossa tärkeintä roolia näyttelee joulupöytä.
Siitä löytyy herkkuja koko perheelle: monenlaista silliä, graavilohta, mätiä ja katkarapuja, Skagenröra, lihapullia, makkaroita, prinssinnakkeja, Janssonin kiusausta, paahtokylkeä, revbenspjäll ja punakaalia. Lipeäkala, lutfisk, tarjoillaan valkokastikkeen kanssa. Pöydästä löytyy myös aina näkkileipää ja sen eri versioita. Joulupöydän päävieras on tietysti joulukinkku. Juomaksi tulevat suomalaista kotikaljaa muistuttava julmust, jouluolut tai mumma. Ja tietysti perinteiset maustetut snapsit. Jokaiselle joulusnapsille lauletaan ja joulupöydässä kaikki osallistuvat snapsilaulujen laulamiseen.
Jälkiruokana tarjotaan manteliriisiä ja kaikenlaista jouluista naposteltavaa kuten erilaisia pähkinöitä, konvehteja, pipareita, nekkuja, marsipaania, jääsuklaata.
Fredrik Eriksson on ruotsalainen julkkiskokki. Hänen Långbro Värdshus -ravintolansa joulupöytä on kuuluisa herkuistaan.
Fredrik Eriksson kertoo ruotsalaisista jouluherkuista.
Joulupöydän snapsilaulu:
Hej, tomtegubbar, slå i glasen och låt oss lustiga vara! Hej, tomtegubbar, slå i glasen och låt oss lustiga vara! En liten tid vi leva här, med mycket möda och stort besvär. Hej, tomtegubbar, slå i glasen och låt oss lustiga vara!
Jouluinen Tukholma. Kuva: Jaana Sormunen
Joulun ajan pyhäpäivät
Joulukirkkoon mennään joko jouluyönä tai aikaisin aamulla joulupäivänä 25. joulukuuta. Sekä joulupäivä 25.12. että tapaninpäivä 26.12. omistetaan juhlien jatkamiseen: syödään lipeäkalaa ja muita jouluruokia, pelataan pelejä, ulkoillaan ja tavataan ystäviä. Ruotsissa vietetään loppiaista kuten Suomessa, mutta Nuutinpäivää, tjugondedag Knut (13. tammikuuta), pidetään silti joulunajan päättymispäivänä. Suomessa joulu päättyy yleensä 6.1. loppiaiseen, trettondedag jul.
Heti joulun jälkeen monet ruotsalaiset matkustavat tuntureille. Sälenin, Vemdalenin ja Åren kaltaiset hiihtopaikkakunnat ovat lähes täynnä vuoden ensimmäisellä viikolla.
Skansen. Kuva: Jaana Sormunen
Vinkkejä ruotsalaiseen joulutunnelmaan:
Joulumarkkinat järjestetään Tukholman Skansenilla ja vanhassa kaupungissa sekä Göteborgin Kronhusetissa ja Lisebergin huvipuistossa.
Ingmar Bergmanin Oscar-palkittu elokuva Fanny ja Alexander.
Tärkeitä päivämääriä: 13 december Lucia, 24 december julafton, 25 december juldagen (helgdag), 26 december annandag jul/annandagen (helgdag), 6 januari trettondag jul/trettondagen (helgdag till minne av de tre vise männen) och 13 januari tjugondedag Knut (kastas julen ut)
Skansenin joulumarkkinoilla on vanhan ajan tunnelmaa. Kuva: Jaana Sormunen
Sahramipullat, lussekatter, kuuluvat ruotsalaiseen jouluun ja erityisesti Lucian-päivään. Kuva: Jaana Sormunen
Lucia-kuorot kiertelevät kaupungilla laulamassa ja keräämässä rahaa hyväntekeväisyyteen. Kuva: Jaana Sormunen
Glögi on makuasia! Kuva: Jaana Sormunen
Tukholman Stortorgetin joulumarkkinat. Kuva: Jaana Sormunen
Tyypilliset kolmihaaraiset kynttilät tulevat Falunista. Kuva: Jaana Sormunen
