Opit tervehdyksiä eri vuorokaudenaikoina, esittäytymään sekä miten otat kanssakeskustelijat kohteliaasti huomioon.
Kiitos ja olkaa hyvä!
Spasíba! Спасибо!
Spasíba bal’šóje! Спасибо большое!
Pažálusta! Пожалуйста!
Sanan paino
Jo näitä sanoja kuunnellessa huomaat varmaan, että paino ei välttämättä olekaan ensimmäisellä tavulla, vaan se voi olla sanan keskellä tai lopussa.
Venäläisessä tekstissä painomerkkejä ei ole, mutta täällä latinalaisin kirjaimin kirjoitetuissa sanoissa paino on ilmaistu vokaalin päällä olevalla heittomerkillä.
Tervehdykset
Privét! Привет! Hei/Moi/Terve!
| Zdrástvuite! | Здравствуйте! | Päivää! (teititellen tai useammalle) |
| Zdrástvui! | Здравствуй! | Päivää! (sinutellen) |
Näillä edellisillä voit tervehtiä milloin tahansa.
- z äännetään terävän soinnillisena, vrt. engl. zoo
- ž on paksumpi soinnillinen "ässä", vrt. mehiläisen surina
| Dóbraje útra! | Доброе утро! | Hyvää huomenta! |
| Dóbryi den’! | Добрый день! | Hyvää päivää! |
| Dóbryi vétšer! | Добрый вечер! | Hyvää iltaa! |
Hyvästelyt
| Dasvidánija! | До свидания! | Näkemiin! |
| Paká! | Пока! | Hei hei/Moikka |
Näillekin voi olla joskus käyttöä.
| Do závtra! | До завтра! | Huomiseen! |
| Da vstrétši! | До встречи! | Tapaamisiin! |
| Spakóinoi nótši! | Спокойной ночи! | Hyvää yötä! |
Esittäytyminen
| Minjá zavút Ville. | Меня зовут Вилле. | Nimeni on Ville. |
| Minjá zavút Ólja. | Меня зовут Оля. | Nimeni on Olja. |
| Kak vas zavút? | Как вас зовут? | Mikä on nimenne? |
| Kak tibjá zavút? | Как тебя зовут? | Mikä on nimesi? |
Já – я – minä Helpoin tapa kertoa nimensä on opetella sana já – minä. Koska venäjässä ei käytetä olla-verbiä preesensissä, selviät esittäytymisestä kahdella sanalla.
| Já Ville | Я Вилле. | Olen Ville. |
| Já Laura. | Я Лаура. | Olen Laura. |
Esittäytyminen kuitataan sanomalla sananmukaisesti:
Oikein mukavaa! Ótšen prijátna!
Ja toinen vastaa siihen vielä:
Niin minustakin! Mnie tóže! tai
Kuten myös! Vzaímna!
| Ótšen prijátna! | Очень приятно! | Hauska tutustua! |
| Mnie tóže! | Мне тоже! | Samoin! |
Esittäytymisen jälkeen voi myös sanoa – Olen hyvin iloinen! Siinä puhujan on otettava huomioon, onko hän maskuliini vai feminiini.
| Já ótšen rat/ráda! | Я очень рад/рада! | Hauska tutustua! (mask./fem.) |
| Já tóže(ótšen rat/ráda)! | Я тоже (очень рад/рада)! | Samoin! (mask./fem.) |
Katsellaan ja kuunnellaan kertauksena tervehdykset ja esittäytyminen.
Anteeksi!
Pari anteeksipyyntöä on myös hyvä tuntea. Niitä voi käyttää, jos olet vahingossa tönäissyt jotakuta tai käännyt jonkun puoleen vaikkapa tietä kysyessäsi.
| Izviníte! | Извините! | Anteeksi! |
| Prastíte! | Простите! | Anteeksi! |
Kohteliaaseen pyyntöön on aina hyvä lisätä sana pažálusta!
| Izviníte, pažálusta… | Извините, пожалуйста... | Anteeksi, olkaa hyvä… |
| Mnie, pažálusta... | Мне, пожалуйста... | Minulle, olkaa hyvä... |
| Skažíte, pažálusta... | Скажите, пожалуйста... | Sanokaa, olkaa hyvä... |
