Keitä virolaiset ovat?
Viron lipun väreillä on omat merkityksensä. Neuvostokaudella kyseinen väriyhdistelmä oli kielletty. Joka aamu auringon noustessa ja suomalaisillekin tutun Paciuksen kansallishymnin soidessa Viron sinimustavalkoinen lippu nostetaan Tallinnassa Pikk Hermann -torniin.
Professori Karl Pajusalo kertoo viron kielen historiasta. Onko viron kieli 10000 vai 100 vuotta vanha?
Arkeologi Andres Tvauri tietää miten Viron kansa on muodostunut.
Kieli ja kulttuuri
Filosofi Enn Kasak ja instituutin johtaja Kaido Kama pohtivat virolaisten, võrulaisten ja setukaisten kielen ja kulttuurin eroja.
Setukaiset ovat aina asuneet raja-alueilla, kuten nykyisinkin. Sanotaan että ortodoksinen uskonto yhdistää yhdistää heitä venäläisiin ja kieli muihin virolaisiin. "Alueellinen kieli on nykyään tärkeä paikallisen identiteetin luojana", sanoo professori Karl Pajusalu.
Koska virolaista kulttuuria ei enää ole, joudumme palaamaan võrulaisten, setukaisten, saarenmaalaisten omaan kulttuuriin. Juuri maakunnissa omaa kulttuuria on säilynyt. Rehtori Anzori Barkalaja puhuu virolaisuudesta.
Viron ruotsalaiset
Rantaruotsalaiset ovat asuneet Virossa ainakin 700 vuotta. Museonjohtaja Alar Schönberg puhuu viroksi ja ruotsiksi ruotsalaisten liikkeistä noin 7000-8000 vuotta sitten.
Võrulaiset
Heikki tutustuu võrunkielisiin kirjoihin kirjakaupassa. Võron instituutin johtaja Kaido Kama kertoo Võrun kielen ja kulttuurin säätiön sekä Võron instituutin perustamisesta. Runoilija Jan Rahman lukee runonsa Tilsi miis. Heikki lukee saman runon Heli Laaksosen käännöksen Mynämäe miäs.
Filosofi Enn Kasak pohtii tärkeää suhdettaan ensimmäiseen kieleensä, võrun kieleen. Heikki ja runoilija Jan Rahman keskustelevat võrunkielisistä kirjailijoista.
Setukaiset
Setumaalla traditiot ja vanhat uskomukset ovat yhdistyneet ortodoksisen kirkon oppien kanssa.
Vanhauskoiset venäläiset
Kaikki eivät hyväksyneet Venäjän tsaarien toteuttamaa kirkon oppien uudistusta. Vanhauskoiset ovat kuin ortodokseja, jotka jatkavat jumalanpalveluksia vanhan tavan mukaan. Vanhaslaavin taitajia ei kohta enää ole.
Ortodoksit tekevät ristinmerkin kolmella sormella, vanhauskoiset kahdella. Ortodokseilta puuttuu myös lattiakumarrus ja rukousnauha.
Kalastus oli aikaisemmin vanhauskoisten pääelinkeino. Nykyisin kaikilla on oma sipulipalstansa.
Perustuu ohjelmaan: Huvitav maa ja rahvas. Teksti: Markku Värtö, Heikki Kinnunen, Tapio Mäkeläinen. Vuosi: 2002.