Heikin matkassa tutustutaan Valjalan Pyhän Martinuksen ja Karjan Pyhän Katariinan kirkkoihin, Kaalin meteoriittikraateriin sekä Anglan tuulimyllyihin. Maistellaan saaren herkkuja nokkakalaa ja kotiolutta. Presidentti Arnold Rüütel kertoo kotisaarensa erityisestä merkityksestä elämäänsä.
Saarenmaa on itämeren toiseksi suurin saari, jossa on noin 40000 asukasta. Saaren ainoa kaupunki on maakunnan pääkaupunki Kuressaare. Saarenmaan tunnettuja herkkuja ovat nokkakala, kotiolut ja leipä.
Saarenmaa oli viimeinen, jonka vieraat valloittajat valloittivat 1200-luvun alussa. Valjalan Pyhän Martinuksen kirkkoa alettiin rakentamaan heti saarenmaalaisten antautumisen jälkeen. Karjan Pyhän Katariinan kirkko on Viron kauneimpia ja arkkitehtuurinsa sekä taideteostensa puolesta Viron arvokkaimpia.
Yksi Saarenmaan maakunnan tunnuksista on kataja, jota käytetään mm. katajaöljyn ja ginin valmistukseen.
Nokkakalaa pyydetään ennen juhannusta kun silakanpyynti päättyy. Savustettua vihreäruotoista nokkakalaa syödään sormin. Saarenmaalla on pantu olutta jo satoja vuosia. Kahdeksanprosenttinen kotiolut sopii hyvin tarjottavaksi savustetun nokkakalan kanssa.
Neuvostomiehityksen alkuvuosina Muhussa oli vielä yli 1200 tuulimyllyä. Jauhatusvero oli kuitenkin niin kova, ettei kenelläkään ollut varaa maksaa sitä. Lupa oli jauhaa, jos myllyssä oli vain kaksi siipeä. Anglan myllymäellä Saarenmaalla seisoo viisi tuulimyllyä.
7500 vuotta vanha Kaalin kraateri todistettiin meteorin synnyttämäksi vasta 1937.
Presidentti Arnold Rüütel kertoo kotisaarensa erityisestä merkityksestä elämäänsä.
Kaalin kraateri Saarenmaalla
Perustuu ohjelmaan: Huvitav maa ja rahvas. Teksti: Markku Värtö, Heikki Kinnunen, Tapio Mäkeläinen. Vuosi: 2002.