Niskasen perhe sai 1890-luvulla vierailijan. Taiteilija Venny Soldan-Brofeldt halusi tallentaa savolaisen talonpoikaistalon elämää. Syntyi yksi taiteilijan tunnetuimmista teoksista Ateria savolaisessa talonpoikaistalossa. Maalaukseen nelivuotiaana ikuistettu Anni Eskelinen kertoi radiohaastattelussa vuonna 1959 Soldan-Brofeldtin vierailuista ja yhteisistä hetkistä perheen maatilalla.
Ateria savolaisessa talonpoikaistalossa on maalattu Kusti Niskasen talossa, jossa Venny Soldan-Brofeldt (1863-1945) vietti kesän ja syksyn vuonna 1892. Niskaset olivat heränneitä eli körttiläisiä. Herännäisyys kiinnosti Soldan-Brofeldtia muutenkin, ja ehkä hänen tunnetuin teoksensa, Heränneitä, kuvaa körttiläisnaisia pappilassa.
Ateria savolaisessa talonpoikaistalossa on aikalaiskuvaus maalaispirtistä. Toki sitäkin vähän lavastettiin, kuten Anni Eskelinen (o.s. Niskanen) kertoi toimittaja Leena Tuiskun haastattelussa.
"Ei ollut tapana pitää kanoja sisällä, mutta ne otettiin aina maalausaikaan tupaan."
Pikku-Anni on maalattu teoksen etualalle hörppäämään ruokaa astiasta. Muutkin pöydän ympärillä aterioijat ovat samaa perhettä. Taiteilija maalasi jokaisen henkilön elävästä mallista, ja Eskelinen muistaa kertoa, kuinka tylsää oli istua paikallaan mallina.
Soldan-Brofeldt päätyi Niskasille kuultuaan miehensä kirjailija Juhani Ahon kotipappilassa Iisalmessa, että heillä on vanhanaikainen talonpoikaissali talossaan. Pitkän maalausajan aikana taiteilija ystävystyi varsinkin pikku-Annin kanssa, jolle hän ompeli mekon ja lahjoitti nuken maalauksen valmistuttua.
Haastattelussa jo 70-vuotias Eskelinen muistelee, kuinka Soldan-Brofeldt osallistui kaikkiin talon töihin ja kävi uimassa lasten kanssa. Myös taiteilijan nuorempi sisar Tilly Soldan ja Juhani Aho veljiensä Kallen ja Pekan kanssa kävivät Niskasilla, ja varsinkin Ahon kertomukset ulkomaanmatkoilta jäivät lapsen mieleen.
Ateria savolaisessa talonpoikaistalossa edustaa realistista maalaustapaa olematta pikkutarkka. Soldan-Brofeldt opiskeli muun muassa Pietarissa ja Pariisissa, jossa hän otti vaikutteita ranskalaisesta realismisista ja naturalismista. Niskasten heränneisyys on kuvattu teokseen aavistuksenomaisina sädekehinä.