Akuutti haastatteli lääkäri, tietokirjailija ja biohakkeri Olli Sovijärveä 20.1.2017 julkaisemaansa artikkeliin "Lääkäri: Puhtaasta ravinnosta apua lasten suolisto-oireisiin". Artikkeli herätti vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Akuutti pyysi muutamalta asiantuntijalta kommentit Olli Sovijärven esittämiin näkemyksiin.
Suomessa noudatetaan yleisesti valtakunnallisia ravitsemussuosituksia. Näitä ovat Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa laatimat Käypä hoito -suositukset ja Terveyden ja hyvinvointilaitoksen suositukset. Perinteisen koulukunnan lääkärien mielestä valtakunnallisten ravitsemussuositusten vastaisia tai muita kuin tutkimuksiin perustavaan lääketieteeseen nojaavia näkemyksiä pitäisi varoa esittämästä julkisesti.
– Vastakkaisten näkemysten esittäminen hämmentää perheitä ja lisää ahdistusta pohdittaessa lapselle hyvää ruokavaliota, toteaa lastentautien professori Jarmo Jääskeläinen Itä-Suomen yliopistosta.
Imetysdieettiä ei enää suositella
Artikkelissa Olli Sovijärvi kommentoi imetysdieetistä kysyttäessä, että joskus dieetin kokeileminen saattaa olla tarpeen, jos vauvan oireilu on jatkuvaa ja vakavaa.
– Lähinnä kai tässä kommentissa huolestumista herättää se, että jos esimerkiksi imetysdieetille lähdetään omatoimisesti, niin vastaanotoille saadaan sitten sekä aliravittuja äitejä että lapsia, pohtii dosentti Jorma Komulainen, joka on Käypä hoito -toimituksen päätoimittaja.
Imetysdieetit osana allergisen lapsen hoitoa poistettiin vuonna 2015 julkaistuista Käypä hoito -suosituksista.
Kieltoa ihmetellään suuresti esimerkiksi Suolioireisten allergialasten yhdistyksessä.
– Yksi yleinen ongelma on se, etteivät vanhemmat saa tarvitsemaansa terveydenhuollon tukea imetysdieetin oikeanlaiselle koostamiselle, toteaa yhdistyksen puheenjohtaja, Sanna Merikallio-Tepponen.
Kyllä vai ei maidolle, viljoille ja eineksille?
Professori Jarmo Jääskeläinen epäilee Olli Sovijärven artikkelissa suositteleman, raskauden aikaisen ruokavalion noudattamisen kaventavan merkitsevästi odottavan äidin ruokavaliota. Jääskeläinen korostaa tutkimustiedon tärkeyttä.
– Esimerkiksi kokojyväviljatuotteiden, maidon tai valmisruokien haitallisuutta raskauden aikana ei ole tutkimuksin osoitettu, Jääskeläinen toteaa.
– Tutkimuksen avulla saadaan näyttö, joka on paras käytettävissä oleva tieto asiasta. Ihmisen monimuotoisuuden vuoksi tämä ei päde kaikilla yksilöillä, mutta tiedon yleispätevyys voidaan haastaa vain uusien tutkimusten kautta.
Jääskeläisen mukaan ruoka-aineiden, kuten maidon ja viljojen käsittelystä tai ruoka-aineiden sisältämistä lisäaineista ei tarvitse olla huolissaan, sillä elintarvikkeiden turvallisuutta valvoo Suomessa Evira.
– Puhdas ruoka on ajatuksena kaunis, mutta suomalaisille lapsiperheille laadittujen ruokasuositusten mukainen elintarvikkeiden käyttö ei ole lähtökohtaisesti haitallista, Jääskeläinen korostaa.
– Itse tehty ruoka on hyvää, mutta valmisruokien käytöstä ei tarvitse syyllistyä.
Maito herättää keskustelua
Olli Sovijärvi suhtautuu maitotuotteisiin kriittisesti ja suosittelee yhden vuoden iästä eteenpäin muun muassa täysrasvaista maitoa. Yleisten suosituksen mukaan hapanmaitotuotteita voidaan alkaa käyttää 10 kuukauden iästä alkaen ja yhden vuoden iästä alkaen voidaan käyttää tavallista rasvatonta maitoa.
– Täysrasvaisen maidon eduista suhteessa rasvattomaan maitoon ei ole pikkulapsilla mitään näyttöä, Jääskeläinen kommentoi. Asiasta on muun muassa tehty Turussa laadukas pitkittäistutkimus.
Olli Sovijärvi kritisoi artikkelissa myös vellien, puurojen ja jalostettujen laatikoiden tarjoamista mahdollisesti allergisoivana ravintona.
– Puurojen ja vellien allergisoivasta vaikutuksesta ei ole näyttöä ja näitä voidaan toki tarjota osana muuten monipuolista ravintoa, Jääskeläinen kommentoi.
Myös päiväkodin ruokaa lääkäri Olli Sovijärvi kritisoi Jääskeläisen mukaan turhaan.
– En rohkenisi väittää, että päiväkotien ruoka olisi kokonaisuutena vähemmän terveellistä kuin kotona tarjottu ruoka keskimäärin, toteaa professori Jarmo Jääskeläinen.
– Ketään ei pakoteta syömään tai juomaan, mutta ruokavalion monipuolistumiseen tulee kannustaa niin päiväkodissa kuin kotona, Jääskeläinen toteaa.
Ravitsemusterapeutti: Välttämisruokavalio ei suositeltavaa
Akuutti pyysi myös HUSin Lastenklinikanravitsemusterapeutti Jetta Tuokkolalta kommentteja lääkäri Olli Sovijärven näkemyksiin suolisto-ongelmaisen lapsen ruokavaliosta. Tuokkola kehottaa lähinnä noudattamaan Käypä hoito -suosituksia. Hän on ollut yhtenä asiantuntijana Lääkärilehden artikkelissa Välttämisruokavalio ruoka-allergiassa.
– Jos epäillään maitoallergiaa, imettävälle äidille ei Käypä hoito -suositusten mukaan suositella välttämisruokavaliota, koska äidinmaitoon erittyvien allergeenisten proteiinien määrät ovat äärimmäisen pieniä. Sama koskee muitakin ruoka-aineita, Tuokkola täsmentää.
– Mitään ruokaa ei ole tarpeen välttää varmuuden vuoksi, koska silloin elimistön ei ole mahdollista kehittää sietokykyä. Esimerkiksi lisäruokien aloitus 4-6 kuukauden iässä pienentää riskiä allergisoitua kyseisille ruoka-aineille, Tuokkola selventää.
Olli Sovijärvi neuvoo artikkelissa pitämään oire- tai ruokapäiväkirjaa oireiden systemaattisen havainnoinnin helpottamiseksi.
– Oire- ja ruokapäiväkirjan pitäminen ohjaa ajattelua syynäämään oireita turhaan, Tuokkola kommentoi. Kirjanpito voi toki olla tarpeen, jos oireet ovat hankalia ja niiden syy on epäselvä.
Jetta Tuokkola kehoittaa myös pitkäjännitteisyyteen, kun vauvalle tarjotaan uusia ruoka-aineita.
– Ohimeneviä lehahteluja uusia ruokia aloittaessa on monella vauvalla, Tuokkola toteaa. Nämä kuitenkin menevät ohi, jos ruokaa säännöllisesti annetaan.
Artikkelissa Olli Sovijärvi listaa suositeltavien ravinteiden joukkoon myös rasvahapot ja riittävän määrän folaattia.
Tuokkola muistuttaa, että kaikki rasva on rasvahappoja.
– Pehmeä eli tyydyttymätön rasva on suositeltavaa: rypsiöljy, rasvainen kala, kasvimargariinit. Näistä saa niitä välttämättömiä rasvahappoja, joita tarvitaan muun muassa immuunipuolustukseen ja lapsen hermoston kehittymiseen.
Yhteenveto
Yksikään terveydenhoidon ammattilainen ei varmasti halua antaa potilailleen vääriä tai harhaanjohtavia ohjeita. Kaikki haastattelemamme ammattilaiset ovat yhtä mieltä siitä, että suurempaa stressiä omasta tai lapsen ruokavaliosta ei kannata ottaa.
On hyvä, että asioista on yleisiä suosituksia ettei vakavaa vahinkoa pääse tapahtumaan, mutta asioita tulee aina harkita tapauskohtaisesti. Kaikki oireet eivät tietenkään aina tarkoita allergiaa. Jokainen lapsi pulauttelee aika ajoin ja vatsaakin saattaa kipristää. Vakavissa oireissa tulee kääntyä lastenlääkärin puoleen tai konsultoida ravitsemusterapeuttia.
Imettävän äidin elämä on kiireistä ja jos aikaa ei ole, niin suomalaiset einekset ovat myös Olli Sovijärven mielestä ihan hyvä vaihtoehto. Kaikkien mielestä on pääasia, että sekä äidin että lapsen ravinto on monipuolista ja, että ruoasta nautitaan. Mieluiten yhdessä.
Lue aiemmin julkaistu juttu tästä.