Artikkeli on yli 5 vuotta vanha

Radiohartaudet alkoivat suorilla lähetyksillä 1930-luvulla

Nainen kuuntelee radiota, vuosi 1947
Kuva: Yle kuvapalvelu

Yleisradio on välittänyt kirkon hartauksia radiossa vuodesta 1932 lähtien. Ensimmäiset aamuhartausohjelmat lähetettiin suorana Helsingin vanhasta kirkosta. Entinen arkkipiispa Martti Simojoki toimi tuolloin pappina ja oli yksi heistä, jotka ensimmäisinä vuosina osallistuivat radiohartauksien tekoon.

Radiohartaudet ovat radiojumalanpalvelusten lisäksi Yleisradion vanhimpia ohjelmia. Ensimmäinen hartaus kuultiin Helsingin vanhasta kirkosta 7. maaliskuuta vuonna 1932, muutama päivä Mäntsälän kapinan jälkeen. Puhujana oli piispa Jaakko Gummerus.

Lähetykset olivat alkuun aina suoria. Entinen arkkipiispa Martti Simojoki muistaa pitäneensä ensimmäisen radioidun aamuhartauspuheensa keväällä 1932. Hän kertoi muistoistaan radion hartausohjelmien 50-vuotisjuhlien kynnyksellä tehdyssä haastattelussa maaliskuussa 1982.

Arkkipiispa Martti Simojoki muistelee ensimmäistä aamuhartausohjelmaa

Simojoki muistaa, kuinka huolella suoriin lähetyksiin oli valmistauduttava. Hän kertoo, kuinka eräs urkuri tuli yleensä jo pari tuntia ennen lähetystä kirkkoon harjoittelemaan soitettavia virsiä. Alkuaikoina radion hartauteen kuului alkuvirsi, saarnatuolista pidetty hartauspuhe ja loppuvirsi, josta tosin laulettiin vain yksi säkeistö.

Talvisodan aikana Simojoki toimi pappina Helsingissä. Sodan ensimmäisenä päivänä 30.11.1939 pastori Niilo Visanpää soitti ja pyysi Simojokea pitämään puolestaan seuraavan aamun hartauden Vanhassa kirkossa. Lähetys saatiin onnellisesti loppuun asti, mutta välittömästi sen jälkeen tuli ilmahälytys. Tapahtuman myötä aamuhartauksien pito Vanhasta kirkosta katsottiin turvallisemmaksi lopettaa, joten Simojoen hartaus jäi talvisodan viimeiseksi rauhanajan tapaan lähetetyksi hartaudeksi.

Simojoki muistelee, kuinka aiemmin hartausohjelmat olivat suoria lähetyksiä kirkoista, pappi puhui seurakunnalle. Kun hartausohjelmat siirtyivät studioihin, merkitsi se myös sitä, että pappi alkoi puhua yksityiselle ihmiselle.

Radiohartauksien 85-juhlavuonna tehdyssä erikoisohjelmassa, käsiteltiin niiden merkitystä sekä muisteltiin mieleen painuneimpia hartauksia. Etenkin suurten kriisien aikaan lähetetyt hartaudet ovat jääneet ihmisten mieleen, ne ovat välittäneet toivoa niin talvisodan keskellä kuin Estonian upotessa ja terrori-iskujen aikaan.

Radiohartauksien 85-vuotisjuhlalähetys
Aamuhartaus joulukuussa 1947, pappi Yrjö Knuutila

Joulukuussa 1947 taltioitu aamuhartaus on yksi varhaisimpia säilyneitä radiohartauksia. Puhujana on pappi ja sittemmin myös teologian kunniatohtori Yrjö Knuutila (1917-2003). Knuutila toimi muun muassa Suomen kirkon seurakuntatyön keskusliiton ensimmäisenä radiosihteerinä ja toimitti Yleisradion uskonnollisia ohjelmia.

Yleisradion ääniauto ja (tunnistamaton) mies kuulokkeet korvillaan magnetofonin ääressä.
Yleisradion auto, jonka takaosassa on lentävän studion mainoskyltti (1930-luku)
Yleisradion ääniauto Pertunmaan kirkon edessä 1930-luvulla
Yleisradion ääniauto Heinolan maaseurakunnan kirkon edessä aamuhartauslähetyksen jälkeen kesäkuussa 1998
Kirkkovahvistin vuodelta 1935. Helsingin Johanneksenkirkosta lähetettäviä radiojumalanpalveluksia varten tehty vahvistin.
Yleisradion ääniauto Helsingin tuomiokirkon edessä 1938.
Yleisradion ääniauto Lakeuden Ristin kirkon edessä Seinäjoella 1996