Itseajavat robottiautot osaavat lukea kolmiulotteista karttaa koneellisesti. Siksi autonvalmistajat ja teknologiayritykset kisaavat karttadatasta ja sen tulevaisuudesta. Menee kuitenkin vielä tovi, ennen kuin autoliikenteessä voidaan unohtaa kartat nykyisessä mielessä.
Googlen katunäkymiä kuvaavat autot kiinnostavat kansalaisia ja mediaa. Ne alkoivat kurvata Suomessa vuonna 2009. Hakuyhtiöt Eniro ja Fonecta taltioivat katunäkymiä jo aikaisemmin.
Kuvausautot tallentavat kuitenkin myös toisenlaisia kuvia. Niiden avulla liikennereiteistä syntyy tarkkoja kolmiulotteisia digikarttoja.
Heren edeltäjän autot kartoittivat Suomea jo 15 vuotta sitten
Alan pioneeri on kartta- ja paikannusyritys Here, joka toimittaa karttadataa muun muassa navigaattorivalmistajille. Yrityksen kartat tunnettiin ennen nimillä Ovi Kartat ja Nokian Kartat. Monet suomalaiset muistavat ne Symbian- ja Windows-kännyköistä.
Kartta-asiantuntija Samuli Lehtonen on ollut mukana Heren karttatyössä pitkään.
– Heren edeltäjän Navteqin kuvausautot ajoivat tietoa tyhjälle kartalle Suomessa jo 2000-luvun alussa, Lehtonen muistelee.
Herellä on koko maailmassa 200 kuvausautoa, joista Suomessa kiertelee tällä hetkellä neljä.
Here on yksi kolmesta yrityksestä, joiden kuvausautot suhaavat ajoteillä taajaan. Googlen ja Heren lisäksi maailmaa kartoittaa hollantilainen navigaattorijätti TomTom.
– Kymmenen vuotta sitten kuvausautoissamme oli kuusi normikameraa. Nyt kaikissa autoissamme on millintarkat laserkeilaimet. Tulokset näkyvät 3D-mallina, Samuli Lehtonen kertoo.
Tulevaisuuden kulkuneuvoissa laite ohjaa ihmistä, kun nyt ihminen ohjaa laitetta.
Samuli Lehtonen, Here
Here ajaa joka vuosi Suomessa läpi pääteitä ja isot tietyömaat.
– Nykyään kartoilta vaaditaan suunnatonta ajantasaisuutta. Meidän täytyy kuvata itse, koska emme saa tarvittavaa tarkkuutta ja kattavuutta kansallisista, julkisista tai kaupallisista aineistoista.
– Tulevaisuudessa tavoitteena on karttojen koneluettavuus. Silloin laite ohjaa ihmistä, kun nyt ihminen ohjaa laitetta, Lehtonen sanoo.
Herekin on muuttunut karttayrityksestä datayritykseksi.
Autot täydentävät karttoja itsestään
Kuvausautojen karttadataa täydentävät käyttäjien päivitykset – samoin kuten Googlen ja vastaavien kartoissa. Herellä työkalun nimi on Kartanluoja, Map Creator. Myös mobiilisovellus Here WeGo:ssa voi ilmoittaa karttaongelmista.
Karttoja päivittävät myös autojen navigaattorit, kamerat, erilaiset anturit ja sirut. Karttayritys näkee, kun autoissa laitetaan sensorilla varustetut tuulilasinpyyhkimet tai lisävalot päälle. Näin yritys tietää sään jopa ennen sääpalveluja tuottavia laitoksia.
– Voi sanoa, että karttamme korjaavat itse itseään, Heren Samuli Lehtonen toteaa.
Avoin karttadata on Pohjoismaiden valtti
Yksi syy Heren ja sen edeltäjien kasvulle Suomessa on ollut julkisen karttadatan avoimuus. Pohjoismaissa ollaan tässä muuta Eurooppaa ja maailmaa selvästi edellä. Suomessa erityisesti Helsingin seutu on ollut edelläkävijänä.
Sisätilapaikannus on tärkeää matkalla esineiden internetiin
Digikartat eivät rajoitu autoreitteihin. Tulevaisuuden karttojen pitää toimia liikkumistavasta riippumatta: ajotieltä jalkakäytävälle ja rakennuksiin.
Heren erikoisuus ovat sisätilojen kartat. Se on vienyt karttoihinsa ympäri maailmaa 13 000 sisätilaa, muun muassa lentoasemia ja ostoskeskuksia.
– Sisätiloihin saadaan tarvittaessa myös paikannus, vaikka GPS ei toimikaan. Näin esimerkiksi varastohallissa voi ohjata robotin liikkumista. Teknisiä esteitä tälle ei ole, Lehtonen sanoo.
Täysin itseajaviin autoihin on vielä matkaa
Ihmiselle avautuvia karttoja ei tulevaisuudessa tarvita autoliikenteessä ollenkaan. Automaattiset autot lukevat karttoja koneellisesti. Uusilla kulkupeleillä on monta nimeä: Robottiauto, automaattiauto, itsestään ajava auto, itseohjautuva auto...
Tekniikka edistyy kuitenkin vähän kerrallaan. Ihmistä ei tuosta vain voi jättää ratin takaa pois.
– Nykyautojen vakionopeudensäädin, kaistavahti tai peruutustutka ovat tavallaan ensiaskeleita kohti itseajavia autoja, Samuli Lehtonen toteaa.
Varsinaisten robottiautojen kehityksessä on viisi etappia. Autoalan järjestö on nimennyt ne näin:
- Kuljettaja-avusteinen auto
- Osittainen automaatio
- Ehdollinen automaatio
- Suuri automaatio
- Täysautomaatio.
Täysin automaattiset autot tuskin ovat maailmalla laajasti käytössä ennen vuotta 2035.
Samuli Lehtonen
Vasta viidennellä tasolla autossa istujat voivat katsella vaikka elokuvaa. Heren Samuli Lehtonen ennustaa, että tuolle tasolle ei päästä ihan pian:
– Viidennen tason autot tuskin ovat maailmalla laajasti käytössä ennen vuotta 2035. Toisaalta joissakin kaupungeissa tai alueilla muutos on varmasti nopeampi, karttaekspertti arvioi.
Ennen kuin oikeat robottiautot valtaavat tiet, maailmassa käydään vielä monta kovaa vääntöä karttadatasta.
Muokattu 15.6.17: Pääkuva vaihdettu.