Koulu-uupumuksen taustalla on yleensä pitkään jatkunutta, opiskelusta johtuvaa stressiä. Uupumus ei onneksi ole pysyvä tila tai sairaus, ja uupumusta voi oppia hallitsemaan nopeastikin.

Monet kokevat paineita menestyä ja vaativat itseltään paljon lukiossa. Tällöin riskinä on itsensä ylikuormittaminen: tavoitteet ja työmäärä ovat liian suuret. Jos tilanne jatkuu samana jaksosta toiseen, opiskelijan stressi muuttuu pysyväksi ja hän väsyy.

Koulu-uupumus kehittyy jatkuvan koulutyöhön tai opiskeluun liittyvän stressin seurauksena. Koulu-uupumusta kuvaa kolme tekijää:

• Opiskeluun liittyvä väsymys
• Opintojen merkityksen vähentyminen, kyynisyys tai välinpitämätön suhtautuminen opiskeluun
• Riittämättömyyden tunne opiskelijana.

Uupumus kehittyy pikkuhiljaa

Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mukaan koulu-uupumusta kokee noin 13 prosenttia lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista.

Uupumisriski on korkea niillä, jotka asettavat kovia tavoitteita koulumenestykselleen. He yrittävät saada paljon aikaan ja saattavat kasata itselleen mahdottoman työmäärän.

Taipumus uupumukseen voi tarttua perheessä tai koulussa, jos muut tai opiskelija itse vaatii itseltään liikoja. Myös kilpailuhenkinen kaveripiiri voi altistaa uupumukselle.

Koulu-uupumus ei tule kertarysäyksellä vaan se kehittyy pikkuhiljaa. Uupumukseen liittyvä väsymys ja riittämättömyyden tunne heijastuvat muuhun elämään. Tutkimuksissa on havaittu, että koulu-uupumus voi johtaa masennukseen, mutta masennus ei itsessään aiheuta koulu-uupumusta.

Höllennä tahtia ja nauti onnistumisista

Jos uupumus johtuu liian isosta työmäärästä ja suurista tavoitteista, on niiden vähentäminen ensimmäinen apu uupumukseen. Käytännössä se tarkoittaa vähemmän kouluun liittyviä vaatimuksia, enemmän vapaa-aikaa ja keskittymistä omiin vahvuuksiin.

On tärkeää muistaa, että ihmiset kestävät stressiä ja paineita eri tavalla. Stressinsietokykyymme vaikuttaa muun muassa temperamenttimme ja omat kokemuksemme. Olennaista on opetella tunnistamaan omat rajansa ja hallitsemaan stressiä. Jos tämän oppii lukiossa, kuormittaviin tilanteisiin osaa paremmin suhtautua jatko-opiskeluissa ja työelämässä.

Juttua varten on haastateltu Jyväskylän yliopiston psykologian professori Katariina Salmela-Aroa.

Artikkeli on osa Abitreenien Paineessa-kampanjaa. Paineessa auttaa lukiolaisia valmistautumaan ylioppilaskirjoituksiin henkisesti. Se tarjoaa tietoa ja työkaluja luku-urakasta selviytymiseen ja opiskeluihin liittyvän stressin hallintaan. Lisätietoa Paineessa-kampanjasta.

Juttua muokattu 7.1.2020: Artikkelin kuva päivitetty.