Sisällissodalle on haettu ymmärrystä myös tv-draaman kautta. Tässä artikkelissa esitellään kaksi teosta, joissa käsitellään sodan järjettömyyttä ja sen seurauksia yksilötasolla. Vuonna 1968 valmistunut Lennu, Tampere 1918 seuraa punaisen rintamakarkurin mielenliikkeitä. Vuonna 1973 filmatun, omaelämäkerralliseen romaaniin perustuvan Kuilun päähenkilö taas on ruotsinkielisen työläisperheen 10-vuotias tyttö.
Yleisön toivoma Lennu, Tampere 1918 on katsottavissa Areenassa pysyvästi.
TV2:n vuonna 1967 valmistama ja seuraavana keväänä esittämä tv-näytelmä Lennu, Tampere 1918 palasi ajassa 50 vuotta taaksepäin. Elettiin huhtikuun alkua 1918, Tampereen valtauksen ratkaisun hetkiä. Punakapinallinen Lennart Alakiveri seuraa taistelun etenemistä kellari-ikkunasta naisväen kanssa. He katselevat, miten valkoinen sotilas teloitetaan.
Tappavat ihmistä! – Ei lahtari mikkää ihmine oo.
Lyyti torppaa Martan kauhistelun
Yllättäen kellariin ilmaantuu tuttu henkilö, työnantajan eli kenkätehtaan prokuristi Oskar Dahl vaimoineen. Taisteluista paenneen Lennun työläiskunnia joutuu koetukselle. Käy ilmi, että myös Dahl on ottanut oikeuden omiin käsiinsä.
Ilmoitus tarttis tehdä, mutta kun täs ollaan vähän noin niinkuin erikoistehtävissä.
Lennu selittää toimettomuutensa Dahlin pariskunnalle
Reino Lahtisen kirjoittaman ja Matti Tapion ohjaaman näytelmän kerronta on oivaltavan ytimekästä, kuvaus valpasta ja näyttelijäntyö erinomaista. Pääosissa nähdään Veijo Pasanen, Ritva Valkama, Irma Tanskanen, Raili Veivo, Olavi Niemi ja Anja Räsänen. Näytelmää ei ole esitetty televisiossa kevään 1968 jälkeen.
Harmi, etteivät kaikki ole yhtä järkeviä kuin me, herra Alakiveri.
Prokuristi Dahl vetoaa Lennuun
Kuilu kertoi tarinan 10-vuotiaan tytön silmin
Tv-draama Kuilun katseluaika on päättynyt.
Vuonna 1973 valmistunut Kuilu puolestaan kuvasi sisällissodan kauhuja 10-vuotaan tytön näkökulmasta. Rut on pietarsaarelaisen työläisperheen tytär, ja hänen isänsä on taistellut punaisten puolella.
Kapina on kääntynyt tappion puolelle, ja Rut miettii, tulevatko valkoiset noutamaan myös hänen isänsä. Vaikka Rutin koti on punainen, hän kuitenkin miettii myös valkoisia ja heidän kokemuksiaan sodasta. Hän tuntee yhteenkuuluvuutta opettajansa kanssa, jonka veljet punaiset ovat tappaneet. Rut ei voi puhua ajatuksistaan kenenkään kanssa.
Tv-draama perustuu Anna Bondestamin vuonna 1946 julkaisemaan romaaniin Klyftan. Omaelämäkerrallinen teos oli ilmestyessään ensimmäisiä romaaneja, jotka käsittelivät sisällissotaa lapsen näkökulmasta.
Romaanin dramatisoi tv-elokuvaksi Eija-Elina Bergholm ja sen ohjasi Tuija-Maija Niskanen. Rutia näyttelee 11-vuotias Kristina Klockars, hänen vanhempiaan Matti Oravisto ja Laila Björkstam. Lopputulos on koskettava ja miellyttävän viipyilevä, se jättää tilaa katsojan omille ajatuksille.
Me kaksi tiedämme, millaista on pelätä kuolemaa.
Rut puhuu mielessään opettajalle
