Merisään rannikkoasemat -sarjassa esitellään Kotka Rankki, Harmaja, Utö, Tankar ja Hailuoto.
Odotettavissa huomiseen iltapäivään asti...
Tankar on Kokkola-Pietarsaaren välisen saariston pohjoisin metsäinen saari.
Vehreä, mutta kallioinen saari on noin kilometrin pituinen ja vain puoli kilometriä leveä. Mantereelle on matkaa toistakymmentä kilometriä.
Ulkosaaristossa sijaitseva Tankar on vain puoli kilometriä leveä
1200-luvulla maankohoamisen myötä merestä noussut karu luoto oli 1500-luvulla hylkeenpyytäjien ja kalastajien tukikohta. Saarella asui myöhemmin vakituisesti sekä virkamiehistöä, luotseja että kalastajia.
Aiemmin Klippan-nimisenä tunnettu saari sai kivikummeli-merimerkkinsä ansiosta nimen Tankokari, josta myöhemmin muotoutui saaren nykyinen nimi Tankar.
Enimmillään saarella saattoi majailla satoja kalastajia perheineen. Asumuksista löytyi kaikki tarpeellinen: pieni keittiö ja kamari – elämisen koko piiri.
Tankarin erityispiirteisiin kuuluu saarelle laadittu satamajärjestys vuodelta 1726, kun kalastajien ja hylkeenpyytäjien yhteiselolle tarvittiin säännöt.
Saaren yhteisö ja hallinto muistuttavat yhä vanhaa pohjalaista kylää itsehallintoineen.
Meriveden korkeus tänään kello 12.00...
Tankarin pinta-ala kasvaa ja kasvillisuus muuttuu jatkuvasti maan kohotessa. Luontoa värittää monipuolinen kasvilajisto sekä lukuisat saarella asuvat tai sen kautta muuttavat lintulajit.
Saarta kiertää kaksi luontopolkua ja muutenkin alueella liikutaan sen herkän luonnon takia vain merkityillä poluilla ja pitkospuureiteillä.
Tankarista on löydetty noin 180 eri kasvilajia
Kaikkiaan Tankarissa on tavattu noin 180 kasvilajia, joista harvinaisuuksia ovat muun muassa perämerensilmäruoho (Euphrasia bottnica), ketoneilikka (Dianthus deltoides, kuvassa), ketonoidanlukko (Botrychium lunaria), punakoiso (Solanum dulcamara) ja sirohernesara (var. pulchella).
Saarelta löytyy myös parikymmentä eri marjakasvilajia, kuten puolukkaa (Vaccinium vitis-idaea) ja saaristolle tyypillistä tyrniä (Hippophae rhamnoides).
Pohjoispuolen kivikko tarjoaa hyvät mahdollisuudet lintujen tarkkailuun ja saarella on myös oma lintuasema. Vuodessa rengastetaan harrastajavoimin keskimäärin 1500 lintua.
Saarella on havaittu noin 260 eri lintulajia. Pesimälinnuista harvinaisempia ovat muun muassa merikihu (Stercorarius parasiticus) ja selkälokki (Larus fuscus).
Isommista linnuista saarella voi bongata esimerkiksi merimetson (Phalacrocorax carbo) tai merikotkan (Haliaeetus albicilla).
Tankarissa vilistää myös jonkun verran pikkunisäkkäitä, mutta yllättävää kyllä, saarella ei ole käärmeitä!
Luotsit ohjasivat alukset karikkojen läpi Kokkolan satamaan
Meren tuoksu, säiden harmaannuttamat kalastajamökit ja saarella esillä olevat perinteiset hylkeenpyyntivälineet muistuttavat ajasta, jolloin elannon hankkiminen mereltä oli kovaa ja usein myös vaarallista.
Enimmäkseen hyvä näkyvyys, paikoin utua tai sumua...
Ennen Tankarin majakan rakentamista kalastajat hoitivat saarella pientä “loistoa” – mökin ikkunasta näkyvää öljylampun valoa, jonka avulla merenkulkijat suunnistivat pimeässä.
Sakealla säällä annettiin myös äänimerkkejä pienillä dynamiittipanoksilla. Pommi piti jysäyttää joka kymmenes minuutti, niin kauan kuin sumua riitti. Joskus sumu ei hälvennyt viikkokausiin.
Majakan hoitamisen lisäksi majakkamiehet kirjasivat joka päivä aamuin ja illoin saaren säähavainnot ja arvioivat muun muassa sumun, pilvisyyden ja ukkossään.
Kaiken yllä loistaa majakan valo
Majakan valo sytytettiin ensimmäisen kerran 15.10.1889.
Majakka sähköistettiin vuonna 1961, jolloin valokiilan kantomatka enemmän kuin kaksinkertaistui 27,5 meripeninkulmaan.
Kelirikko eristää luodot ja saaret
Tankarin kevät on rospuuttoaikaa, jolloin saarelle pääsee joko jäänmurtajalla, luotsiveneellä tai hydrokopterilla. Kesällä saarelle pääsee sekä omalla veneellä että risteilyaluksella.
Jäät rahisevat vielä veneen kylkeen, kun innokkaimmat veneilijät suunnistavat kohti saaristoa jo huhtikuussa.
Tankarin sääasema
Saaren sääasema on nykyään täysin automatisoitu.
Tuulitiedot tulevat akustisesta mittarista, joka näkyy kuvassa tuulimaston päässä.
Rakennuksen sisällä on havaintojen keräämisestä ja viestityksestä vastaava yksikkö ja sen yhteydessä ilmanpainemittari.
Kaikilta sääasemilta ei mitata samoja havaintosuureita. Tankarilta ei esimerkiksi mitata sademäärää eikä lumen syvyyttä, koska paikka on liian tuulinen näiden havaintojen tekemiseen.
Säätiedotusta merenkulkijoille on luettu Yleisradiossa vuodesta 1926 lähtien. Viidesti vuorokaudessa lähetettävä tiedote luetaan 38 rannikkoasemalta vuoden jokaisena päivänä.
Lisää aiheesta:
Lähteet:
Mikael Frisk
meteorologi, Ilmatieteen laitos
Henna Valtamäen opinnäytetyö: Tankarin majakkasaari kutsuu
Kokkolan Matkailu Oy
Pro Tankar ry
Valokuvat:
Hannu Tikkanen
Kokkolan Matkailu Oy
Kuuntele radio-ohjelma:
