Kun seuraavan kerran kuljet kuivahkoilla kankailla, karuilla rämeillä tai tuntureilla, pysähdy hetkeksi ja huomaa tämä korpinmusta marja. Variksenmarja, harakanmarja, sianmustikka, kaarnikka – lapsella on monta nimeä, vaikkei se niin rakas ole ollutkaan. Päinvastoin, vieläkin se tunnetaan heikosti – vain harva sitä poimii ja moni luulee sitä syömäkelvottomaksi.
Tuoreeltaan marjan maku saattaa oudoksuttaa, se ei vedä vertoja mustikalle. Mutta mehuna ja hillona maku on erinomainen, jopa täydellinen. Ota reseptit talteen jutun loppupuolelta.
Marjaa voi poimia pitkälle syksyyn
Variksenmarjan sato on lähes yhtä suuri kuin mustikalla, noin 120 miljoonaa kiloa vuosittain. Marjan satokausi on pitkä – heinäkuun loppupuolelta lumentuloon saakka. Ylitalvisia marjoja voi poimia vielä keväälläkin. Silti yli 95 % sadosta jää poimimatta.
Variksenmarjalla olisi hyvät edellytykset tulla mustikan veroiseksi hittimarjaksi myös terveellisten ominaisuuksiensa puolesta – kuitupitoisessa ja paljon flavonoideja sisältävässä kaarnikassa on elimistöä suojaavia antioksidantteja jopa enemmän kuin muissa luonnonmarjoissa. Tästä lisää aivan jutun lopussa.
Tuulipölytteisyytensä ansiosta variksenmarjan sato pysyy vuodesta toiseen vakaana; toisin kuin mustikalla, jonka satoennusteet vaihtelevat vuosittain. Pohjoisessa variksenmarjan sato on huomattavasti suurempi kuin etelässä, jossa marjatkin ovat pienempiä. Variksenmarjaa ei kuivuuskaan juuri haittaa.
Variksenmarja ei ole variksen marja
Variksenmarjalla ei ole mustan värin ohella juuri tekemistä variksen kanssa, varikset eivät nimikkomarjaansa erityisemmin suosi. Marjojen historiasta tiedetään, että kaikkiin tummanvärisiin marjoihin, myös nykyään niin suosittuun mustikkaan, on aiemmin suhtauduttu varauksella.
Variksenmarjan nimi kertoneekin enemmän siitä, että marjaa on halveksittu.
Kansanperinteessä varista on yleisesti pidetty huonoa onnea tuovana lintuna. Variksenmarjan nimi kertoneekin enemmän siitä, että marjaa on halveksittu, Saksassa sillä on ollut jopa lievästi myrkyllisen marjan maine. Varis esiintyy marjan nimessä muissakin kielissä: crowberry, kråkbär, Krähenbeere.
Kaarnikka tulee saamen kielen sanasta gáránas (korppi)
Pohjois-Suomessa variksenmarjaa kutsutaan kaarnikaksi; nimen taustalla on saamen kielen gáránas (korppi). Siitä juontuu myös suomen vanha korppia tarkoittanut sana kaarne, joka esiintyy lähinnä vanhoissa Raamatun teksteissä. Kansanperinteessä korppia on arvostettu ja pidetty viisaana lintuna, joskin sen on variksen tavoin pelätty tuovan huonoa onnea.
Myös saamelaisessa uskomusperinteessä korppi on ollut huonon onnen lintu, jolla on kuitenkin ajateltu olevan erityinen onnenhöyhen, leavvedolgi, siipiensä alla. Sen jos onnistui saamaan, menestys oli taattu niin metsästyksessä kuin muissakin askareissa.
Kun saamelaiset puhuivat marjasta, he tarkoittivat kaarnikkaa
Saamelaisten ja muidenkin alkuperäiskansojen keskuudessa kaarnikkaa on aina arvostettu. Se on ollut niin tärkeä ruokamarja, että jopa yleinen marjaa tarkoittava sana muorji on tarkoittanut kaarnikkaa.
Edesmennyt kansanperinteen kerääjä Samuli Paulaharju mainitsee kirjassaan kolttasaamelaisista, että variksenmarja on ollut ainoa marja, jota koltat ovat keränneet talven varoiksi. Marjoja sitten lisättiin jäisinä keiton sekaan tai niiden päälle kaadettiin kuumaa poronrasvaa. Saamelaiset ovat tehneet kaarnikasta myös ns. kappatialmas-herkkua, jossa marjat survottiin poronmaitoon tai heraan, survos säilöttiin ja annettiin jäätyä.
Kaarnikalla on hoidettu kuumetta, päänsärykyä ja väsymystä. Sillä on pystytty myös ehkäisemään keripukkia pitkän talven aikana. Variksenmarjassa onkin enemmän C-vitamiinia kuin esimerkiksi puolukassa.
Kaarnikka on ollut ja on tärkeää ravintoa myös pienille ja isoille eläimille kärpistä karhuihin. Kaarnikan avulla esimerkiksi kiiruna selviää kylmästä talvesta tunturissa. Marjat säilyvät pilaantumatta talven yli, minkä vuoksi ne ovat tärkeimpiä ravinnonlähteitä myös muuttolinnuille.
Kaarnikka soveltuu erinomaisesti säilöntään
Hillojen ja mehujen keittäminen ei Suomessa ole kovin vanha perinne. Tavalliselle kansalle siihen oli varaa oikeastaan vasta, kun sokerin hinta laski 1900-luvun alussa, aikaan jolloin rautatie oli rakennettu ja sokerijuurikkaan viljely aloitettu.
Yleensä marjat ovat parhaimmillaan tuoreina, mutta kaarnikkaa kannattaa ehdottomasti myös säilöä. Tuoreeltaan moni saattaa mieltää kaarnikan maun oudoksi, mutta yllättyy, kuinka hyvää mehua ja hilloa siitä saa.
Toisille taas kaarnikka maistuu sellaisenaan ilman sokeria. Savukoskelainen Anu Tossavainen kertoo, että kaarnikka on yksi häneen lempimarjoistaan, maultaan miellyttävä ja monipuolisesti käytettävä.
Päivä ei voi mennä persielleen, kun kulauttaa aamulla ensimmäiseksi lasillisen kaarnikkamehua kitusiin.
@anutossavainen Instagramissa
Anu tekee kaarnikasta tuoremehua kuumentamatta, jolloin marjan terveelliset ominaisuudet saadaan paremmin hyödynnettyä. Hunajalla makeutettu mehu on Anun mukaan oikea antioksidanttipommi, jota kannattaa nauttia aamuisin laimentamattomana.
Mehun ohella Anu on tehnyt kaarnikasta myös hilloa ja perinteistä kiisseliherkkua, johon loppuvaiheessa lisätään lakkoja.
– Olen myös joskus kokeillut valmistaa yrttisuolaa, jossa on variksenmarjaa mukana. Se antaa kauniin värin ja maun, sopii sekä lihalle että kalalle.
Iisalmelainen Jonna Pehkonen alkoi kiinnostua variksenmarjasta, kun sitä tuli poimuriin mustikkaa ja puolukkaa poimiessa. Jonna on valmistanut kaarnikkamehusta hyytelöä, joka sopii hyvin esimerkiksi juustokakkuun.
– Mehu kannattaa laskea harson läpi ennen sokerin lisäämistä, niin ei jää sattumia, Jonna opastaa.
Jos variksenmarjan maku ei erityisemmin miellytä, kannattaa kokeilla yhdistää sitä johonkin hapokkaampaan marjaan, kuten mustaherukkaan. Annin Uunissa -leivontablogia pitävä Anni kehitti Yle Luonnolle Mennään metsään -kampanjaan liittyen upean kaarnikkakakun, jonka väliin tuli kardemummalla maustettua kaarnikkamustaherukkahilloa. Ota Annin resepti talteen.
– Kun maistoin pakastettua marjaa sulaneena, niin siinä oli kyllä aika hurja maku. Olin itsekin aika yllättynyt, miten ihana kakusta tuli, Anni kertoo.
Kaarnikka sopii erinomaisesti viininvalmistukseen
Norjassa kaarnikkaviinillä on pitkät perinteet, siellä sitä on valmistettu jo 1100-luvulla, kuningas Sverre Sigurdinpojan ajoista lähtien. Tarinan mukaan saksalaiset olivat tuoneet maahan niin paljon viiniä, että siitä oli tullut yhtä halpaa kuin oluesta, minkä seuraksena kansa humaltui. Kuningas Sverren valistuspuheen myötä viinin maahantuonti lopetettiin.
Färsaarten karun luonnon keskellä kasvaneella Sverrellä oli ilmeisen hyvät tiedot luonnonantimien hyödyntämisestä ja hän ehdottikin, että tuontiviinin sijasta alettaisiin tehdä viiniä kaarnikoista. Osaamistaan hän jakoi myös Grönlantiin ja Islantiin.
Suomalaisilla marjaviinien valmistajilla on erittäin hyviä kokemuksia variksenmarjasta – ainakin jos sitä käyttää muiden, mielellään hapokkaiden luonnonmarjojen rinnalla. Marja on helppo puristaa ja se on mehukas.
Marjaviinialan yrittäjä Terttu Nurmela Ranua Revontuli Oy:stä on valmistanut kaarnikkaviiniä jo parikymmentä vuotta. Hänen kokemuksensa on, että pelkästä variksenmarjasta koostuva viini on hankala saada käymään. Kotiviinin valmistajalta vaaditaankin kärsivällisyyttä ennen kuin onnistuneeseen lopputulokseen päästään.
– Käyminen helpottuu jos yhdistää kaarnikkaan vaikkapa ripauksen mansikkaa, Nurmela vinkkaa.
Tumma variksenmarja on oivallinen väriaine, joka tuo viiniin syvyyttä.
Variksenmarja on viininvalmistajien suosiossa erityisesti siitä syystä, että se on oivallinen väriaine, joka pieninäkin määrinä käytettynä tuo viinille syvyyttä. Rönnvikin Viinitilalla Pälkäneellä variksenmarjaa on yhdistetty mustaherukkaan, josta on saatu täyteläistä tummaa viiniä, joka sopii hyvin ruokaviiniksi.
– Mehun kanssa kannattaa ainakin kotivalmistuksessa olla tarkkana, ettei sitä valu lattialle tai roiskiinnu seinille. Se väri ei nimittäin lähde sitten millään pois, opastaa Eila Rönni.
Kaarnikka on terveysmarja
Variksenmarja on kuitupitoinen marja. Kuitu ylläpitää suoliston terveyttä, estää ummetusta, antaa kylläisyyden tunnetta, tasoittaa verensokerin vaihteluita, alentaa veren kolesterolia ja sen on todettu myös ehkäisevän paksusuolen syöpää.
Useinkaan ei tulla ajatelleeksi, että tuontihedelmissä on vähemmän kuitua kuin luonnonmarjoissa. Useimmissa luonnonmarjoissa kuitua on noin 3 grammaa 100 grammassa, variksenmarjassa sitä on jopa 5,6g/100g.
Tärkein ominaisuus on korkea antosyaanipitoisuus
Variksenmarja on myös hyvä flavonoidien lähde, erityisen paljon se sisältää ns. antosyaaneja – luonnon tummia väriaineita – jotka edistävät terveyttä ja voivat estää monia hitaasti eteneviä sairauksia. Marjojen sisältämät yhdisteet toimivat elimistöä suojaavina antioksidantteina. Variksenmarjalla kokonaisantioksidanttipitoisuus on suurempi kuin monella muulla marjalla.
Antosyaanipitoisia marjoja käytetään Aasian maissa elintarvike- ja lääketeollisuuden raaka-aineena. Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Simo Moisio kertoo, että myös Suomessa on muutama yritys aloittanut antosyaaniuutteiden valmistuksen.
– Toivottavasti variksenmarja saa jatkossa huomattavasti lisäkäyttöä erilaisten superfoodien, ravintolisien ja kosmetiikkatuotteidenkin valmistuksessa, Moisio pohtii.
Lähteet:
- Arktiset Aromit ry
- Eatnanšaddu: Variksenmarja
- Eskelinen Kirsti: Ihanat marjat. Gummerus Kustannus Oy, 2013.
- Halvorsen ym. 2002: A Systematic Screening of Total Antioxidants in Dietary Plants.
- Kielikello: Mistä tulee kaarnikka?
- Klemettilä Hannele & Jaakkola, Laura: Mansimarjasta punapuolaan. Marjakasvien kulttuurihistoriaa. Maahenki Oy. 2011.
- Luontoportti: Variksenmarja
- Pentikäinen Juha: Saamelaiset - pohjoisen kansan mytologia. SKS, Karisto Oy 1995.
- Piippo Sinikka: Suomalaiset marjat. Kaikki metsän ja puutarhan lajit. Minerva Kustannus Oy, 2010.
- Siida: kaarnikka
- Törrönen, Riitta: Tutkimustietoa marjojen terveellisyydestä ja terveysvaikutuksista. ETTK, Kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kuopion yliopisto, 2006.
- Lisäksi juttuun on haastateltu Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijaa Rainer Peltolaa
Juttua muokattu 9.8.2019: vuoden 2018 satoennustetiedot ja Mennään metsään -kampanjaan liittyvä äänestys poistettu
Lue myös: