Syyskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1968 maakunnissa aloitettiin radion alueuutiset. Radion kuuntelijoille se oli uusi palvelumuoto ja maakuntatoimituksille uusi aluevaltaus, johon pyrittiin valmistautumaan huolella.
Yleisradiossa pidettiin tärkeänä 1960-luvulla lopulla, että maakuntien uutis- ja ajankohtaistoimintaa tehostettaisiin. Marraskuussa 1967 maakunnallisten ajankohtais- ja uutistoimitusten sekä ohjelmapäälliköiden neuvottelupäivillä asetettiin työryhmä laatimaan suunnitelma maakuntauutisten ja ajankohtaislähetysten aloittamisesta. Syynä tähän oli se, että aluetoiminnan merkitys nähtiin yhteiskunnallisesti suurena sekä valistavassa että kulttuuritoimintaa elävöittävässä mielessä kuten hallintoneuvostolle joulukuussa 1967 luovutetussa muistiossa todettiin.
Alueuutistoiminnan aloittaminen ei ollut kuitenkaan itsestäänselvyys. Ylen johdossa kuten myös hallintoneuvostossa kyseenalaistettiin aluksi uutistoiminnan hajauttaminen maakuntiin, joissa oli jo ollut käytössä kirjeenvaihtajat alueiden tapahtumista uutisoimassa. Ruotsista oli saatu rohkaisevia esimerkkejä siitä, että radion kuuntelu oli lisääntynyt, kun ihmisille kerrottiin "tuttuja asioita". Aluksi lähetysalueita oli yhdeksän, mutta jo muutaman vuoden kuluttua lähetysalueiden määrä nousi viiteentoista.
Uutispäällikkönäkin Yleisradiossa toiminut Ralf Fribergin mukaan epäluuloja maakuntauutisia kohtaan oli olemassa. Suurin ongelma hänen mukaansa oli se, että maakunnista ei uutistoiminnan aloittamisen jälkeen tullut Pasilan ja Unioninkadun uutistoimituksille merkittäviä uutisia, jos uutisia ollenkaan. Hän kuitenkin totesi, että "alueellinen uutis- ja ajankohtaistoiminta syntyi tärkeänä ajankohtana. Suomi Neuvostoliiton rajanaapurina kulki kohti vaikeita aikoja ja silloin oli tärkeää, että ympäri maata oli reaaliajassa toimivat tiedotusvälineet".
Pääasia on, että maakunta saa äänensä kuuluville.
Aluetoiminnan päällikkö Eero Nuutinen
Päivää ennen ensimmäistä maakuntauutislähetystä radiossa haastateltiin aluetoiminnan johtajaa Jussi Koskiluomaa ja aluetoiminnan päällikköä Eero Nuutista muun muassa siitä, mitä uusi aluevaltaus radiossa merkitsee.
Uutisia lähetettiin aluksi kolme kertaa viikossa maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina viidentoista minuutin mittaisina kello 17:n jälkeen. Maakunnissa uutisista oli päävastuussa yksi toimittaja, jota avustivat yksi toimittaja ja joukko avustajia. Uutishankinnasta, muokkaamisesta ja lähetyksestä vastasi toimittajaryhmä. Aluetoiminnan johtajan Koskiluoman mukaan uutislähetysten kustannukset eivät olleet merkittäviä, sillä sunnuntailähetyksistä aiottiin säästää ja säästyvillä rahoilla uusi toiminta rahoitettaisiin.
Ohjelmapäällikkö Nuutinen puolestaan vakuutti, että maakunnasta riittää uutisia, kunhan uutistoiminta saa myös maakunnan mukaan. Hän myös alleviivasi, että uutisten taso ei ole mitattavissa niiden tärkeydellä muun maailman silmissä. "Pääasia on, että maakunta saa äänensä kuuluville", Nuutinen jatkoi.
Kaikilla alueilla eivät uutiset siis alkaneet samalla kellonlyömällä. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen ensimmäiset alueuutiset kuultiin 4.9.1968. Uutislähetyksen aiheina olivat muun muassa vankikarkurit, Imatran Mansikkalan maakaupat, Parikkalan nikkelilöydös ja Saimaalla havaitut elohopeahylkeet.
Lähteet: Alueuutisten aika, toim. Esko Kokkonen, 1998; Raimo Salokangas: Aikansa oloinen, Yleisradion historia 1926-1996, WSOY 1996