Ammattikoulun opettajien ”äijäkulttuuri” nousee esiin nuorten kertomuksissa seksuaalisesta häirinnästä oppilaitoksissa. Moni ammattikoulu, jossa esiintyi Kouluterveyskyselyn mukaan eniten häirintää, puolestaan selittää korkeita lukuja maahanmuuttajaopiskelijoiden käytöksellä.
Salolaisen ammattikoulun henkilökunnan jäsenillä oli huoneissaan tyttökalentereita. Ne koettiin oppilaitoksen omissa kyselyissä häiritsevinä. Esimiehet pyysivät poistamaan kalenterit, mutta se ei riittänyt. Kalenterit lähtivät vasta, kun koulun johto puuttui asiaan.
Ammattikouluissa seksuaalista häirintää esiintyy enemmän kuin lukioissa, mutta vähemmän kuin yläkouluissa. THL:n vuoden 2017 Kouluterveyskyselyssä keskiarvo on 2,5 prosenttia.
MOT:n selvittämät koulukohtaiset luvut kertovat kuitenkin suurista eroista. Osassa oppilaitoksista yli 10 prosenttia kyselyyn vastanneista oli vuoden aikana kokenut seksuaalista häirintää – korkein lukema oli lähes 16 prosenttia.
MOT kysyi yli 10 prosentin lukeman ylittäviltä kouluilta käsitystä siitä, mistä tilanne johtuu ja mitä häirinnän vähentämiseksi on tehty. Lisäksi MOT kartoitti ammattikouluissa tapahtuvaa häirintää laatimalla oman nuorille suunnatun kyselyn ja haastattelemalla useita ilmiöön perehtyneitä tutkijoita.
Rivot vitsit lentelivät ja lopuksi pahoiteltiin taputtamalla olkapäälle.
Ammattikoululainen
Jutussa on kaksi osaa. Ensimmäisessä tuodaan esiin MOT:n kyselyyn vastanneiden nuorten kokemuksia ja toisessa keskitytään ammattikouluihin, joissa on Kouluterveyskyselyn mukaan eniten häirintää.
Naisilla karuja kokemuksia ”äijäaloilta” – opettajan vitsit häpäisivät
MOT:n omaan kyselyyn tuli yhteensä 344 vastausta, joista suurin osa yläkoululaisilta ja ammattikoululaisilta. Yläkoululaisten kokemaa häirintää käsitellään tässä jutussa.
Ammattikoululaisten vastauksissa vahvasti toistuva teema on se, että miesvaltaisilla aloilla opiskelevat naiset joutuvat kärsimään ahdistelusta erityisen paljon.
Moni nuori kertoo tilanteista, joissa opettaja on vähätellyt häirintää vetoamalla siihen, että nainen on itse hakeutunut ”äijäalalle”. Ja tapauksista, joissa opettaja on itse syyllistynyt ahdisteluun.
– Opiskelin talonrakennusalaa ja naisten ala-arvoinen nimittely jopa opettajien suusta tuli aidosti yllätyksenä. Rivot vitsit lentelivät ja lopuksi pahoiteltiin taputtamalla olkapäälle. Joskus vitsit menivät häpäisemisen puolelle niin, että puna nousi kasvoille, nuori nainen kertoo.
Hän tuskailee sitä, ettei uskaltanut sanoa tilanteessa opettajalle vastaan.
– En vain kehdannut, sillä pelkäsin heikoksi naiseksi leimautumista. Yritin parhaani olla kuin ”mies” opettajan ollessa läsnä. Ettei minuuttani ja kykyjäni arvosteltaisi sen perusteella, miltä näytän ja mitä jalkojeni välistä löytyy. Häirintää katsottiin koulussa läpi sormien tyylillä ”jos miesten alalle suuntautuu, on se kaikki vain kestettävä.”
– Luokan pojat olivat sen sijaan fiksuja, enkä joutunut heidän kanssaan ahdistaviin keskusteluihin. Ajattelin, kuinka huonoa mallia pojille näytettiin naisten kanssa kommunikoinnista ja kunnioituksesta.
Hupparissa kouluun huorittelun takia
Toinen vastaaja ihmettelee tilannetta, jossa opettaja yritti kutsua itsensä opiskelijan kotiin. Nuori nainen piti tilannetta ahdistavana, mutta ei halunnut kertoa siitä koulun henkilökunnalle.
– Minulle olisi vain lyöty valehtelevan typerän tytön leima otsaan.
Yhdelle nuorelle opettaja teki härskejä ehdotuksia ja pyysi autonsa kyytiin, toisia taas piinasivat opiskelijatoverit.
– Olin ainoa tyttö luokallani. Suurin osa opiskelijoista oli mukavia nuoria miehiä, mutta sattumuksia oli. Yksi huoritteli jatkuvasti. En uskaltanut pitää muuta kuin huppareita, etten kuulisi samaa päivittäin. Koulunkäyntini keskeytyi, jotta tästä syntynyt paniikkihäiriöni saataisiin hoidettua, 20-vuotias nainen kertoo.
Samaan aikaan pitäisi olla kuin yksi jätkistä ja nainen
Kasvatussosiologian dosentti Jukka Lehtonen sanoo, että miesvaltaisilla aloilla opiskelevien naisten asema voi olla usein tuskastuttava. Mutta he eivät ole ainoita. Amismaailman vahva jako naisten ja miesten aloihin altistaa seksuaaliselle häirinnälle monin tavoin.
– Kohteeksi saattavat joutua pojat, jotka eivät mahdu koulutusohjelmien miesmuottiin. Naisenemmistöisillä aloilla opiskelevia miehiä saattavat kiusata etenkin toisissa koulutusohjelmissa opiskelevat miehet. Koodia rikkovat saattavat joutua homottelun ja ämmittelyn kohteeksi. Sukupuolinormeja haastavat naiset taas kokevat, etteivät naisalat sovellu heille, koska siellä odotetaan tietynlaista feminiinisyyttä, Lehtonen sanoo.
Niin sanotuilla äijämeininkialoilla ei ehkä olla niin kiinnostuneita hankkimaan tietoa sukupuolesta, seksuaalisuudesta ja häirinnän ehkäisystä.
Tutkija Jukka Lehtonen
Suomalaisen yhteiskunnan ongelmia ratkovassa WeAll-hankkeessa mukana olevalla Lehtosella on näkemys siitä, mistä syistä ammattikouluissa esiintyy yli kaksinkertaisesti seksuaalista häirintää lukioihin verrattuna. Sukupuolittuneisuuden lisäksi yksi syy liittyy opettajien koulutustaustaan.
– Varsinkin vanhemmat ammatillisten aineiden opettajat ovat usein työelämätaustaisia, eikä heillä ehkä ole sellaista pedagogista osaamista kuin muissa oppilaitostyypeissä. Niin sanotuilla äijämeininkialoilla ei ehkä olla niin kiinnostuneita hankkimaan tietoa sukupuolesta, seksuaalisuudesta ja häirinnän ehkäisystä.
Moni MOT:n haastattelema tutkija sanoo, että ammattikouluopettajille tarjotaan liian vähän keinoja ja koulutusta puuttua seksuaaliseen häirintään. Ammattioppilaitokset ovat jääneet monella tavalla koulutusmaailman periferiaan.
– Ammattikoulutus on jäänyt syrjään: Näihin asioihin on satsattu hirveän vähän rahallisesti tai muilla tavoin. Monella opettajalla olisi varmasti halu muuttua, mutta ei ole mitään työkaluja siihen, Virve Savoila tasa-arvotyötä edistävästä Ekvalita-yrityksestä tiivistää.
Koulut selittävät häirintälukuja kulttuurien yhteentörmäyksellä
Joissakin ammattikouluissa tai niiden toimipisteissä oppilaat raportoivat kouluterveyskyselyssä kokevansa seksuaalista häirintää jopa viisin–kuusinkertaisesti verrattuna keskiarvoon.
MOT soitti niihin ammattikouluihin, joissa yli 10 prosenttia oppilaista vastasi kokeneensa häirintää.
Osa kouluista selittää seksuaalisen häirinnän korkeita lukemia maahanmuuttajaopiskelijoilla ja kulttuurien yhteentörmäyksellä.
Jyväskylän kristillisen opiston rehtori Harri Erkamaa sanoo, että vuonna 2017 kouluun tuli aikuisten perusopetukseen noin sata valtaosin miespuolista maahanmuuttajaa. Heistä suuri määrä oli ollut Suomessa vasta vähän aikaa.
Ihan jo soittosi takia otan tämän asian puheeksi.
Jyväskylän kristillisen opiston rehtori Harri Erkamaa
Ammatillisella puolella on paljon lastenohjaajiksi opiskelevia nuoria, joista suurin osa on naisia.
– Nuoret miehet arvioivat nuorten naisten ulkonäköä aika räväkästi ja asiaan kuulumattomalla tavalla. Näiden tapahtumien seurauksena laadimme rautalangasta vääntämällä yksityiskohtaisen kalvosarjan siitä, mitä ei saa tehdä, kun mies kohtaa naisen. Vuonna 2017 aloittaneissa oli suuri määrä heitä, jotka olivat olleet Suomessa vasta vähän aikaa. Kiinnostusta oli puolin ja toisin, Erkamaa sanoo.
”Kulttuurien välisiä juttuja syntyy”
THL:n tilastossa nousi esiin Tampereen seudun ammattiopiston Kivimiehenkadun toimipiste, jossa opiskellaan pääosin miesvaltaisia ammatteja.
Johtaja Outi Kallioinen tai koulutusalajohtaja Pirkko Achrén eivät tiedä tarkkaa syytä sille, miksi kyseisessä toimipisteessä seksuaalisen häirinnän luvut ovat kyselyssä korkeita. Achrén sanoo, että Tredun omissa kyselyissä on noussut esiin toinen toimipiste, jossa on sosiaali- ja terveysalan koulutusta ja maahanmuuttajakoulutusta.
Vastuu on rehtorilla, oli häiritsijä tai häiritty minkälainen ihminen tahansa.
Seurakuntaopiston rehtori Helena Ahonen
– Maahanmuuttajaopiskelijoita on paljon, niin kulttuurien välisiä juttuja syntyy. Monet tulevat maista, joissa naisen pukeutuminen ja käytös ovat eri tavalla kontrolloitua. Joitakin ylilyöntejä on tullut ja niihin on heti puututtu, Achrén sanoo.
Johtaja Kallioisen mukaan on mahdollista, että nuorten miesten ja nuorten naisten kohdatessa ylilyöntejä voi syntyä.
– Uskoisin, että meillä on vielä tehtävää siinä, kuinka hyvin kerromme suomalaisen kansanluonteen reviiristä ja yksityisyydestä sekä suhtautumisesta vastakkaiseen sukupuoleen.
Johtoryhmän keskustelu oli vielä aika hypoteettista.
Suomen Diakoniaopiston rehtori Juha-Petri Niiranen
Suomen Diakoniaopiston rehtori Juha-Petri Niiranen nostaa niin ikään maahanmuuttajaoppilaiden suuren määrän yhdeksi mahdolliseksi selitykseksi oppilaitoksen Helsingin yksikön korkeisiin lukuihin.
– Meillä on aika naisvaltainen oppilaitos ja maahanmuuttajia on myös aika paljon. Olemme pohtineet, onko kulttuurisilla tekijöillä vaikutusta, Niiranen sanoo.
”Emme hae syytä siitä, minkä värinen ihminen on”
Seurakuntaopiston rehtori Helena Ahonen puolestaan kummeksuu sitä, että monessa koulussa seksuaalista häirintää selitetään maahanmuutolla.
– Olen huolissani, jos koulutusjärjestelmässämme on rehtoreita, jotka tekevät luokittelua tällaisessa asiassa. Meillä ei eritellä sukupuolen, ihonvärin tai kansalaisstatuksen perusteella. Emme hae syytä siitä, minkä värinen ihminen on, Ahonen sanoo.
– Tällä tavalla sanoja siirtää oman vastuunsa ihonväriin. Että ei rehtori voi mitään, jos ottaa maahanmuuttajaopiskelijoita, niin tämä on seuraus. Tämä ei voi olla näin, vaan vastuu on rehtorilla, oli häiritsijä tai häiritty minkälainen ihminen tahansa.
On huolestuttavaa, että etenkin fyysinen häirintä laukaisee nuorissa pelkotilan, jolloin he ovat varovaisia ilmiantamaan nimellä.
Seurakuntaopiston rehtori Helena Ahonen
MOT:n kyselyyn osallistuneiden nuorten vastauksissa maahanmuuttajien tekemä seksuaalinen häirintä ei noussut esiin.
Tutkija: Helposti syntyy vinouma
Kasvatussosiologian dosentti Jukka Lehtonen uskoo, että maahanmuuttajataustaiset henkilöt saatetaan nähdä liian herkästi jonkun tietyn ryhmän edustajina, mikä luo vinoutuneita tulkintoja.
– Jos maahanmuuttajapoika häiritsee, niin se saatetaan hahmottaa maahanmuuttajan tekemänä häirintänä, mutta jos kantasuomalainen poika häiritsee, se nähdään pojan tekemänä häirintänä, Lehtonen sanoo.
– Joissakin maahanmuuttajaryhmissä saattaa esiintyä sukupuolinormatiivisia ja vanhanaikaisia seksuaalisuuskäsityksiä, kuten myös joissain kantasuomalaisissa ryhmissä. Toisaalta yksi osa häirintää on sen yhdistyminen rasismiin, eli maahanmuuttajataustaisia naisia saatetaan kutsua tyylillä venäläinen huora. Tai maahanmuuttajamiehet yliseksualisoida seksinnälkäisiksi pedoiksi, joille naisten häirintä on normi.
Sosiologian dosentin Sanna Aaltosen mukaan seksuaalisen häirinnän havaitseminen voi olla joskus valikoivaa.
– Tämä voi olla yritys ulkoistaa ja rajata ongelma. Ajatellaan, että ongelma ratkaistaan kalvosarjalla. Ei tämä häirintä ole mitään tuontitavaraa, Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä Aaltonen sanoo.
Ei opettajista tehtyjä kanteluita
Ammattikoulu Winnovan luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuspäällikön Pekka Hiltusen mukaan heidän yksikössään ei juuri ole maahanmuuttajaopiskelijoita.
Hän ei tiedä tarkkaa syytä sille, miksi kyseisessä yksikössä raportoidaan THL:n kouluterveyskyselyssä keskiarvoa huomattavasti enemmän seksuaalista häirintää.
Kun otetaan huomioon, kuinka vähän meillä on naishenkilöitä, jotka yleensä tällaisissa tapauksessa tulevat kyseeseen, niin tuntuu haetulta, että tilanne olisi meillä valtavirrasta poikkeava.
WinNovan koulutuspäällikkö Pekka Hiltunen
– Reagoimme, jos huomaamme ja rohkaisemme opiskelijoita tuomaan asioita esille. Minulle ei ole tullut opiskelijoilta tai opettajilta tällaisia huomioita, Hiltunen sanoo.
Yksikään haastatelluista koulujen edustajista ei ole tietoinen tapauksista, jossa koulun opettaja olisi syyllistynyt seksuaaliseen häirintään. Kouluista ei ole tehty opettajiin tai rehtoreihin liittyviä kanteluita aluehallintovirastoihin viimeisen kolmen vuoden aikana.
Toimittaja: Jouni Munukka, Visuaalinen toteutus: Riikka Kurki, Tuottaja: Hanna Takala