Artikkeli on yli 7 vuotta vanha

Myrkky vai herkku? Korvasieni jakaa mielipiteet

Bild av stenmurkla
Ruttulakkisen korvasienen löytää hakkuualueilta. Kuva: Stefan Holm

Pientä sadetta ja sitten taas päivänpaistetta – korvasieniä kannattaa lähteä etsimään heti kevään taittuessa kesäksi. Tippaleipää tai aivoja muistuttava kyhmyräinen korvasieni “Gyromitra esculenta” on käsittelemättömänä tappavan myrkyllinen, mutta oikein esikäsiteltynä erittäin maukas ruokasieni.

Korvasieni on helppo tuntea,sillä keväällä ei juuri muita sieniä kasva. Se viihtyy parhaiten hiekkamaalla, vanhoilla hakkuualueilla. Ruskea muhkura voi olla ensin vaikea havaita, mutta kun silmä tottuu, niin kas – niitähän on joka paikassa! Tämä raakana myrkyllinen ruokasieni pitää esikäsitellä huolellisesti.

Suuret korvasienet vastaavat kooltaan lapsen aivoja, ja useamman sienen rypäs voi ylittää aikuisen ihmisen aivojen koon.

Kerää korvasieniä, kun koivut vihertävät

Närbild på björkgren i blomning.
Koivun hiirenkorvat kertovat, että on korvasieniaika. Kuva: EINAR ANDRAE

Korvasieni on alkukesän aarre. Sen satokausi kestää vain muutaman viikon, joten herkku on poimittava oikeaan aikaan. Satokausi riippuu kevään lämpötilasta, pohjoisessa korvasieniä saatetaan kerätä vielä heinäkuussakin.

Nyrkkisääntönä on, että korvasieniä kannattaa lähteä etsimään, kun hiirenkorvat ilmestyvät koivuihin.

Sienet ovat terveellistä ravintoa, ja samalla tulee ulkoiltua ja liikuttua luonnossa!

Hakkuualueet ovat korvasienestäjän mansikkapaikkoja

Hakattu metsä.
Korvasieni viihtyy, kun kivetkin on käännetty. Kuva: Kukka Ström / Yle

Kuivahtanut hiekkamaa, ja pari vuotta sitten myllätty hakkuualue, mieluiten lähes sileäksi hakattu havu- tai mäntymetsä, ovat korvasienen kasvupaikkoja.

Paikan yleisväri on harmaanruskea; ei vihreitä oksia eikä neulasia, ei mutaa, eikä tuoretta multaa. Korvasieni viihtyy myös ajourilla, ja hirvieläinten jäljissä sekä lämpimillä etelärinteillä.

Hyväkin korvasienipaikka antaa satoa vain muutaman kerran, mutta korvasieniä voi yrittää kasvattaa vaikka omassa pihassa.

Korvasieni on nimittäin lahottajasieni, eikä esimerkiksi puun seuralainen, kuten tatit tai kantarellit. Niinpä sen voi saada pihapiirin kasvamaan hautaamalla sanomalehteä maahan; sieni käyttää paperin ravintonaan!

Käsittelemätön korvasieni on myrkyllinen

Korvasienen myrkky on gyromitriiniä, vesiliukoista solumyrkkyä. Käsittelemättömien tai huonosti esivalmisteltujen sienien syömisen lisäksi vaarallista on korvasienestä lähtevien myrkkyhöyryjen hengittäminen.

Myrkytysoireet alkavat vuorokauden sisällä syömisestä, myrkkyhöyryjen hengityksestä jo nopeammin. Myrkytyksen vakavuus ja hoidontarve riippuvat siitä, millaisia määriä korvasieni on syöty.

Lievä myrkytys kestää korkeintaan viikon, jonka jälkeen potilas toipuu, mutta vaikea myrkytys vaatii sairaalahoitoa. Korvasienet voi poimia paljain käsin. Korvasienen myrkky on vesiliukoinen, joten huolellinen käsien pesu sieniretken jälkeen riittää.

Korvasieni on poikkeuksellinen elintarvike, jonka myynti sallitaan, vaikka käsittelemätön sieni sisältää myrkkyä. Ruokavirastosta täsmennetään kuitenkin, että korvasientä saa myydä vain, kun myyntipaikalla on selkeästi näkyvillä varoitusmerkintä sienten myrkyllisyydestä sekä korvasienten oikeat käsittelyohjeet. Jos saalista siis riittää myyntiin asti, niin varmista, että ostaja ymmärtää sienten käsittelyohjeet.

LÄHTEET:
Ruokaviraston korvasienten käsittelyohjeet
Yleistä sienten käsittelystä
HUS: Sienimyrkytykset ja niiden hoito

LISÄÄ AIHEESTA:
Aloittelijan opas sienten maailmaan