1. Harvinainen punainen lumme on Suomessa rauhoitettu
Maailmalla tunnetaan 50 lummelajia, joista Suomessa esiintyy määrittelijästä riippuen kaksi tai kolme lajia. Suomenlumme on omasta kannastamme pienikukkaisin, eikä sitä löydy muualta Pohjoismaista.
Sen kukat ovat yleensä valkoisia, mutta joskus niitä esiintyy myös punaisina tai sinipunaisina. Suomenlumpeen punainen muoto on rauhoitettu koko maassa.
2. Lumpeen nimellä on kreikkalaiset juuret
Lummekasvien tieteellinen nimi Nymphaea juontaa juurensa kreikan kieleen ja kreikkalaiseen mytologiaan.
Sana tarkoittaa käännettynä “nymfeille pyhää”. Nymfit ovat erilaisia luonnonhengettäriä, jotka ovat sidoksissa yleensä yhteen paikkaan tai elementtiin, kuten vuoreen, metsään tai vesistöön.
3. Lumme maittoi pula-aikana
Lumpeen juuri on tärkkelyspitoinen, ja siitä jauhettiin Ruotsissa pula-aikaan hätäravintoa. Hätäravinto oli tarkoitettu pääasiassa eläimille.
Juurakot nostettiin järvenpohjasta ja saatettiin syöttää sioille sellaisenaan. Lummejauhoja kuitenkin sekoitettiin myös ruis- ja ohrajauhoihin, jolloin saatiin ihmisille leipää.
4. Hautamaalauksissa haisteltiin sinilummetta
Sinilumme, joka tunnetaan yleensä nimellä sininen lootus, oli muinaisessa Egyptissä pyhä kukka. Kukka liittyi maailman luomiseen, ja se esiintyi lähes kaikkialla muinaisten egyptiläisten arjessa.
Sininen lootus symboloi uudelleensyntymistä, minkä takia se oli yleinen näky hautamaalauksissa. Kenties kuuluisin esimerkki on kuningas Tutankhamonin hauta, josta on löytynyt sinisen lootuksen jäänteitä sekä lootus-pikari.
Kukka kuvattiin hautamaalauksissa usein vainajan ja hänen puolisonsa käteen. Vainaja istui yleensä tuolilla puolisonsa vierellä, ja kädessä oleva kukka taittui vainajan kasvoille. Lotuksen haisteleminen yhdistettiin kukan asemaan uudelleensyntymisen symbolina.
Joidenkin teorioiden mukaan sinilummetta käytettiin muinaisessa Egyptissä myös nautintoaineena. Monet lumpeenkukat sisältävät aporfiinia, joka on psykoaktiivinen kemiallinen yhdiste.
Sinilumme on luokitellaan huumeeksi ja on kielletty Latviassa, ja Puolassa sekä Yhdysvaltojen osavaltio Louisianassa.
5. Jättimäinen kunnianosoitus kuningattarelle
Mikä kelpaa jumalille ja faaraoille, soveltuu hyvin myös lahjaksi kuningattarelle.
Lummekasvien jättiläinen, Victoria amazonica, aiheutti 1800-luvulla kovaa kilpailua englantilaisten puutarhurien keskuudessa, kun Devonshiren herttua ja Northumberlandin herttua aloittivat kilpailun siitä, kumpi onnistuisi ensimmäisenä kasvattamaan Englannin ilmastossa jättilumpeen.
Tehtävä ei ollut helppo, sillä luontaisesti Etelä-Amerikalle luontainen kukka ei kylmästä Englannista välittänyt.
Devonshiren herttua voitti kilpailun, kun hänelle työskennellyt arkkitehti ja puutarhuri Joseph Paxton onnistui haasteessa. Devonshiren herttua lahjoitti juuri kuningatar Victorialle yhden Englannin ensimmäisistä amatsoninjättilumpeista, ja nimesi kukan hänen mukaansa.
Samainen lumme inspiroi myöhemmin Paxtonia kuuluisan Kristallipalatsin suunnittelemisessa.
6. Maailman pienin lumme on myös yksi arvokkaimmista
Maailman pienin lumme on Nymphaea thermarum, jonka lehtien halkaisija on korkeintaan yhden senttimetrin. Kyseinen lumme on myös maailman harvinaisin.
Sen rinnalla lummeperheen suurin jäsen on todellakin jättiläismäinen – amatsoninjättilumpeen lehdet voivat yltää jopa kolmen metrin halkaisijaan, ja voivat kannatella ihmisen painon.
Minimalistinen lumme on houkuttanut myös varkaita, sillä harvinaisten kasvien kauppaamisella voi tienata hyvät rahat.
Lontoon Kew Garden- kasvitieteellisessä puutarhassa järjestettiin vuonna 2014 näyttely, jossa näitä harvinaisia lumpeita oli näytteillä 24 kappaletta ilman lasikoppia.
Kello kahden jälkeen päivällä puutarhan johtaja huomasi, että ainoastaan 23 kappaletta oli jäljellä. Scotland Yard tutki tapausta, mutta varasta ei koskaan saatu vastuuseen teoistaan.
EDIT: Korjattu oikeinkirjoitus nimessä Northumberland