Artikkeli on yli 6 vuotta vanha

Suomesta varastetaan uhanalaisten lintujen munia ja poikasia – arabimaissa pohjoisen haukoista maksetaan kymppitonneja

Mies pitelee haukkaa Dohan haukkamessuilla.
Dohan messuilla esiteltiin ja kaupattiin haukkoja viiden päivän ajan. Kuva: Ghadi Boustani / Yle

Suomen luonnosta varastetaan linnunmunia ja poikasia, mikä voi pahimmillaan johtaa uhanalaisen lajin sukupuuttoon. Tulli epäilee, että kansainvälisten verkostojen kautta suomalaisia haukkoja kulkeutuu aina Lähi-itään asti.

Tuoreimman uhanalaisuusarvioinnin mukaan linnunmunien keräily on uhkatekijä Suomessa äärimmäisen uhanalaiselle tunturihaukalle ja vaarantuneelle muuttohaukalle. Munia varastetaan pesistä, salakuljetetaan ulkomaille ja haudotaan koneellisesti.

Yhdenkin pesueen katoaminen voi olla kohtalokasta. Suomessa tunturihaukan pesintä onnistui viime vuonna vain neljä kertaa, edellisenä vuonna ei kertaakaan. Aikuisia haukkoja on maassa alle viisikymmentä.

Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila toteaa, että pahimmillaan linnunmunien keräily voi johtaa yksittäisen lajin sukupuuttoon.

Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila Lapissa.
Lapin laajoja alueita on lähes mahdotonta valvoa tehokkaasti. Tuomo Ollilan mielestä munavarkauksiin ei ole suhtauduttu asian vaatimalla vakavuudella. Kuva: Tommi Lipponen / Yle
Haukanpoikasia
Muuttohaukalla ei ole luontaisia vihollisia. Suomessa se tekee usein pesänsä suon mättäälle. Kuva: Kaisu Suopanki / Yle

Viranomaiset avuttomia munavarkaiden edessä

Lapissa on vuosien varrella jäänyt kiinni ainakin britannialaisia, belgialaisia, saksalaisia ja puolalaisia munavarkaita. Tullilla on epäilyksiä, että kansainvälisten verkostojen kautta Suomesta kulkeutuu haukkoja aina arabimaihin asti. Asiasta on kuitenkin hankala saada virallista näyttöä, sillä valvonta on vähäistä.

Ennaltaehkäisevää valvontaa tehdään, kun kansainvälisen viranomaisyhteistyön kautta saadaan vihiä Suomeen mahdollisesti saapuvista munavarkaista.

– Ennakkoprofiloiduille henkilöille on tehty tarkastuksia maasta poistuessa ja jopa maastossa ja sanottu, että kaikennäköinen rauhoitettujen eläimien kerääminen on kielletty, kertoo tulliylitarkastaja Seppo Mäkitalo.

Valvontaa suorittavat myös Metsähallituksen erävalvojat muiden töidensä ohessa. Ylitarkastaja Tuomo Ollila arvioi, että kyseenalaisissa merkeissä liikkuvia henkilöitä käy Suomessa vuosittain joitakin kymmeniä.

Molemmat miehet myöntävät valvontaresurssien riittämättömyyden. Ollila toivoo päättäjiltä lisää tukea asiaan. Hän myös muistuttaa, että mitä enemmän asiaa on valvottu Ruotsissa, sitä enemmän munarosvoja on saatu kiinni.

MOT lähti seuraamaan petolintubisnestä Dohaan.

Haukkoja myytävänä messuilla.
Haukoista maksetaan hurjia summia. Oikeanpuoleisen haukan hinta oli huutokaupan toisena päivänä noussut 111 000 rialiin eli yli 27 000 euroon. Kuva: Ghadi Boustani ja Kaisu Suopanki / Yle

Eliitti kohtaa haukkamarkkinoilla

Syyskuun alussa Qatarin pääkaupungissa järjestettäville metsästys- ja haukkamessuille on saapunut näytteilleasettajia yli kahdestakymmenestä maasta ympäri maailman. Messuilla vierailee viiden päivän aikana tuhansia ihmisiä.

Eliittiostajille suunnatun tapahtuman osallistujalista on kuin paikallinen Kuka kukin on -tietokirja. Täällä ovat kaikki merkittävät henkilöt maan ministereistä ja sheikeistä aina emiiri Tamim bin Hamad Al Thaniin asti.

Näillä messuilla voi shoppailla paikallisen ökymaasturin, kuwaitilaisia kiväärejä, venäläisiä patruunoita, ruotsalaisia puukkoja tai vaikkapa leijonanmetsästyssafarin Etelä-Afrikkaan.

Messujen päämyyntituote ovat kuitenkin haukat.

Viiden päivän aikana messuilla myydään yli tuhat haukkaa. Niiden hinnat vaihtelevat noin 10 000 eurosta aina 150 000 euroon asti.

Pohjoiset lajit ovat muodissa

Messuilta on helppo löytää myös suomalaisille tuttuja lajeja.

Useat myyjät kertovat, että pohjoinen tunturihaukka on nyt erityisesti nuorison suosiossa. Se on myös hintava. Brittikasvattaja Jeff Armstrong sanoo, että tunturihaukka maksaa keskimäärin 60 000–70 000 dollaria.

Monet kasvattajat myyvät myös lajien risteytyksiä. Muuttohaukan – maailman nopeimman eläimen – ja tunturihaukan risteytystä pidetään jopa eräänlaisena superhaukkana. Se onkin tämän hetken hittituote.

Tunturihaukka Dohan haukkamessuilla huppu päässä.
Tunturihaukka maksaa keskimäärin 60 000–70 000 dollaria. Mitä valkoisempi tunturihaukka on, sen kalliimpi se on. Kuva: Ghadi Boustani / Yle
Muuttohaukka esillä messuilla huppu päässä.
Messuilla myydään myös puhtaita muuttohaukkoja, mutta lajia risteytetään esimerkiksi tunturihaukan ja aavikkohaukkojen kanssa. Kuva: Ghadi Boustani / Yle

Haukkoja tuodaan joka puolelta maailmaa

Haukkakulttuurilla on Qatarissa pitkät juuret. Haukoilla metsästetään pienriistaa, ja aikanaan sillä oli tärkeä rooli ravinnon hankinnassa.

Nykyisin haukkametsästystä harrastetaan lähinnä hupimielessä. Kulttuurin ylläpitämiseksi haukoille järjestetään myös nopeus- ja kauneuskisoja. Näihin tarkoituksiin lintuja kaivataan kiihtyvässä määrin myös maan ulkopuolelta.

Tähän tarpeeseen yritetään vastata nyt kolmatta kertaa järjestettävällä tapahtumalla, joka on järjestäjien mukaan maailman suurin lajissaan. Haukkakasvattajia on saapunut paikalle esimerkiksi Britanniasta, Espanjasta, Pakistanista ja Saksasta.

Paikallista haukkajärjestöä edustava Zayed bin Mohamed Al-Ali Al-Maadheed kertoo, että uusia kansainvälisiä suhteita pyritään luomaan jatkuvasti. Seuraavaksi on toiveissa verkostoitua brittikontaktien avustuksella Suomeen, Puolaan ja Slovakiaan.

Haukkoja esillä Dohan haukkamessuilla.
Qatarissa vaalitaan haukkakulttuuria ja lähes jokaisessa kodissa on vähintään yksi haukka. Kuva: Ghadi Boustani / Yle

Haukkametsästys saapunut myös Skandinaviaan

Haukkametsästyskulttuuri lähestyy myös Suomea. Tanskassa aloitettiin vuosi sitten kolmen vuoden kokeilu, jonka aikana haukkametsästys on sallittua.

Pohjoismaiset asiantuntijat pelkäävät, että tämä lisää munavarkauksia Suomen, Norjan ja Ruotsin Lapissa. Suomen Tullissa asiasta ollaan tietoisia, mutta tilanteeseen ei olla varauduttu normaalia enempää.

– Meillä on varsin laaja tehtäväkenttä ja tämä on yksi osa sitä, tulliylitarkastaja Seppo Mäkitalo sanoo.

Tullilla ei ole havaintoja, että tällaista toimintaa olisi ainakaan vielä käynnistynyt.

– Mutta kyllä se huoli varmasti asiallinen on, sanoo Mäkitalo.

Viranomaiset toivovat myös kansalaisilta aktiivisuutta ja yhteydenottoja, mikäli syntyy epäilyksiä hämäräperäisestä toiminnasta.

MOT: Pimeää kauppaa Suomen petolinnuilla. Petolintujen kauppa on maailmalla kasvava bisnes, joka uhkaa myös uhanalaisia suomalaisia lintulajeja. Viranomaisten on käytännössä mahdotonta valvoa munavarkaita Lapin erämaissa. Maanantaina 30.9.2019 Yle Areena klo 12 ja TV1 klo 20.