Itämeren villikalat ovat aliarvostettua herkkua ympäristöystävällisyydestä ja hyvistä ravintoarvoista huolimatta. Esimerkiksi silakassa on sydämelle hyviä omega-3-rasvahappoja enemmän kuin monissa muissa kaloissa. Silti suomalaiset syövät silakkaa vain 200–300 g vuodessa.
Silakka on superruokaa
Silakka on sillin alalaji, joka elää vain Itämeressä. Se on yleinen kaikilla Suomen merialueilla ja eniten kalastettu kalamme: Suomen merialueen kalasaalista 95 % on silakkaa ja silakan sukulaista kilohailia. Vain pieni osa saaliista päätyy lautasille, suurin osa menee rehuksi.
Silakassa on runsaasti hyviä omega-3-rasvahappoja ja D-vitamiinia, jota tarvitaan muun muassa kalsiumin imeytymiseen ja luuston lujittamiseen. Parhaimmillaan se on syksyllä. Silloin sen hyödyllisten rasvojen pitoisuus voi olla jopa kahdeksan prosenttia, kun taas kesällä kudun jälkeen rasvaprosentti on vain 2–3 prosenttia.
Silakka on parhaimmillaan syksyllä.
Silakka on herkullinen ja edullinen kala, jota on hyvin saatavilla ympäri vuoden. Se sopii kylmiin ja lämpimiin ruokiin ja sitä on saatavilla tuoreena, pakastettuna, kokonaisena, fileenä, savustettuna ja säilykkeenä. Silakka sopii keittoihin ja laatikoihin, siitä voi tehdä tahnoja uuniperunoille, graavata tai paistaa rapeaksi pannulla. Jos silakkapihvit ja -rullat syntyvät jo käden käänteensä, uutta haastetta saat Yle Luonnon reseptikoneesta.
Hauki sopii keventäjälle
Hauki on Suomen toiseksi yleisin kala ahvenen jälkeen. Se elää noin 80 % Suomen järvistä ja merialueilla. Hauki kasvaa nopeasti ja voi elää vanhaksi. Suomen virallisesti suurin hauki painoi 18,8 kg. Suurikokoiset hauet kannattaa jättää vesistöihin kasvamaan, sillä ne ovat ekosysteemin huippupetoja ja käytännössä ainoita petokaloja, jotka pystyvät syömään suurikokoisia särkikaloja. Lisäksi suurten haukien liha ei ole niin maukasta ja niihin on kertynyt enemmän elohopeaa.
Ruokasuositusten mukaan raskaana olevien ei suositella syövän haukea lainkaan ja lapsille ja hedelmällisessä isässä oleville sitä suositellaan vain 1–2 kertaa kuukaudessa. Muut saavat herkutella hauella reilummin.
Hauki on aliarvostettu kala sen hienostuneesta mausta huolimatta.
Hauki on aliarvostettu kala sen miedosta, hienostuneesta mausta huolimatta. Rasvaa sen lihassa on vähän, vain 0,4 %. Saatavilla sitä on kalatiskeillä kohtuullisen hyvin lähes ympäri vuoden. Hauki sopii keittoihin, paistettavaksi, murekkeisiin tai vaikkapa kalapuikoiksi. Sen voi paneroida, paistaa uunissa juustokuoren alla tai tehdä siitä muhennosta katkarapujen kanssa. Reseptiehdotuksia löydät Yle Luonnon reseptikoneesta.
Lahna on särkikalojen aatelia
Lahna oli ennen Suomessa niin arvostettu ruokakala, ettei joillain alueilla sen kutuaikana ennen soitettu kirkonkellojakaan kuturauhan ylläpitämiseksi. Nykyään lahnaa syödään vähän sen mehevästä valkoisesta lihasta huolimatta.
Lahna kuuluu särkikaloihin, jotka ovat erottuneet tutkimuksissa korkealla proteiinimäärällään ja runsaalla D-vitamiinipitoisuudellaan. Särkikalojen mäti on myös todellinen ravinnepommi: esimerkiksi särjen mädissä on yhtä paljon proteiinia kuin punaisessa lihassa ja tyydyttymättömiä rasvahappoja on runsaasti.
Särkikalojen mäti on myös todellinen ravinnepommi.
Lahna on erityisen hyvää savustettuna, pihveinä, uunikalana tai vaikkapa tahnana uuniperunoiden kanssa. Kokonaisena kypsennetystä lahnasta suuri selkäruoto irtoaa kylkiruotoineen helposti, mutta jos kalan käsittely tuottaa haasteita, lahnaa saa myös valmiina jauhelihana.
EDIT: Linkkejä poistettu, Itämeri-kampanja on päättynyt. 14.10.2020/Tiina Jensen