Talouskriiseistä puhuminen tuntuu aina masentavalta. Niitä kuitenkin tulee ja menee, mutta elämä jatkuu. Koettujen kriisien muisteleminen antaa voimia selviytyä tulevista taantumista.
Unelmien koti rakenteilla. Manhattanilla pojat antavat lainaa varattomille ja käärivät roskasta kauniita paketteja. Oli vuosi 2008. Asuntokauppa hyytyy, rakennusliikkeeltä loppuu käteinen. Unelmien koti Suomessa muuttuu konkurssipesäksi. Minulle kävi noin. Ei tuntunut reilulta, että sai kärsiä muiden toilailuista.
1990-luvun alussa vienti tyrehtyi. Melkein joka viides joutui työttömäksi. Markan ulkoisen arvon lasku alensi elintasoa. Pörssikurssit laskivat monta vuotta, pahimmillaan arvosta oli jäljellä kolmasosa. Asunnon arvo alitti asuntolainan määrän. Lama oli pitkä ja syvä.
Talous yskii taas. Ihmisten lisäksi rahankin liikkuminen on vähentynyt.
Omalle taloudelle pahin asia on tietysti työttömyys.
Puhuminen talouskriiseistä masentaa. Lisäksi sen antaa väärän kuvan taloushistoriasta. Eihän elämä oikeasti ole sarja työttömyyttä, köyhtymistä, tuskaa. Suurten kriisien välillä elintaso kasvaa, pörssikurssit nousevat, osinkoja tulee ovista ja ikkunoista. Pöydässä on hyvää ruokaa, yllä on asialliset vaatteet. Aurinko paistaa.
Omalle taloudelle pahin asia on tietysti työttömyys. Se ei ole välttämättä ikuista, vaikka 90-luvulla työttömyyden puolittumiseen meni kokonainen vuosikymmen.
Varallisuuteen iskee asuntojen arvojen lasku. Finanssikriisissä 2008 hinnat elpyivät vähän yli vuodessa. 1990-luvulla meni kymmenen vuotta. Monelle juuri asunto on se suurin sijoitus ja sen arvo muuttuu myös kriisien välillä, koko ajan.
Taloushistoriamme on täynnä esimerkkejä asunnoista, jotka on aikoinaan rakennettu oikeaan paikkaan, mutta ovat myöhemmin olleet väärässä paikassa. Mihin päin Suomea nyt uskaltaa rakentaa tai ostaa asunnon?
Talouskriisien muistelu antaa voimia kohdata tulevat ongelmat.
Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeata. Sijoitusten hyvyyden tietää vasta jälkikäteen.
Talouden mekanismeista suurin osa on helposti ymmärrettävää. Mutta sitten taloudessa on asioita, joita on vaikea ymmärtää. Elämme todella outoja aikoja. Korkotaso on alle nollan, inflaatio ei kasva, vaikka rahan määrä kasvaa.
Talouskriisien muistelu antaa voimia kohdata tulevat ongelmat. Niitä nimittäin tulee koronan jälkeenkin ja niistä selvitään. Reippain mielin kohti tulevia vaikeuksia!