Suomalaisten rauhantyö on kantanut hedelmää ja antanut sodan repimille kansoille toivoa suomalaisen diplomatian ansiosta. Artikkeliin on koottu ohjelmia kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista rauhanneuvottelijoista.
Rauhanneuvottelijan työtä esitellään myös draamasarjassa Rauhantekijä. Suomalainen rauhanneuvottelija joutuu keskelle poliittista valtapeliä.
Suomen YK-liiton mukaan rauhantekemisellä tarkoitetaan diplomaattisia ponnisteluja, joiden tavoitteena on neuvottelujen kautta taivuttaa konfliktin osapuolet lopettamaan vihollisuudet ja löytämään ratkaisu erimielisyyteen.
Suomi on rakentanut vahvaa roolia maailmalla rauhanvälitystyössä toisen maailmansodan jälkeen. Tässä roolissa suomalaiset osoittivat osaamista jo Kyproksen kriisin hoidossa vuonna 1964.
Roolia vahvistivat entisestään eritoten presidentti Martti Ahtisaari Afrikassa ja Aasiassa sekä entisen Jugoslavian alueella, Harri Holkeri Pohjois-Irlannin rauhankomiteassa, Elisabeth Rehn YK:n pääsihteerin erityisedustajana Jugoslaviassa ja kansanedustaja Pekka Haavisto ulkoministerin erityisedustajana muun muassa Afrikan kriiseissä.
Martti Ahtisaaren rauhanneuvottelutyö oli pitkä ja tuloksellinen
Ahtisaaren rauhanneuvottelijaura sai alkunsa, kun hän aloitti 1970-luvun lopulla YK:n Namibia-lähettiläänä. Ahtisaari osallistui toimiin, joilla Namibiaa valmisteltiin itsenäisyyteen Etelä-Afrikan vallasta.
Kesti parikymmentä vuotta ennen kuin maa saavutti itsenäisyyden, ja monissa hankalissa vaiheissa Martti Ahtisaari oli onnistunut jatkamaan itsenäisyysneuvotteluja prosessin eri osapuolten välillä.
Namibia itsenäistyi vuonna 1990, ja Martti ja Eeva Ahtisaari nimitettiin maan kunniakansalaisiksi.
Ylen TV-uutisten kirjeenvaihtaja oli maaliskuussa vuonna 1990 paikalla, kun Namibia juhli itsenäistymistään. Kutsuvieraiden joukossa olivat myös Ahtisaaret.
Presidentti Martti Ahtisaari kertoo Namibia-kokemuksistaan ja itsenäisyysneuvotteluista radio-ohjelmassa Horisontti (2017). Hän muistutti, että suomalaiset lähetystyöntekijät olivat jo olleet maassa kauan ja olivat osaltaan vaikuttaneet neuvotteluilmapiiriin.
Kun Indonesiassa Vapaa Aceh -liike julisti Acehin alueen itsenäiseksi vuonna 1976, se johti pitkälliseen aseelliseen yhteenottoon Indonesian keskushallinnon kanssa. Liki 30 vuotta kestänyttä sotaa yritettiin saada loppumaan neuvotteluteitse useaan otteeseen 2000-luvulla.
Vasta presidentti Martti Ahtisaaren johtamat neuvottelut saatiin suotuisaan päätökseen vuonna 2005. Ahtisaari kommentoi tuoreeltaan TV-uutisten haastattelussa neuvotteluja ja sopimusta.
Presidentti Ahtisaari sai vuonna 2008 Nobel-komitealta rauhanpalkinnon tekemästään työstä rauhan ja sovun puolesta. Ylen Ykkösaamussa (2008) tuore nobelisti arvioi urallaan eteen tulleita rauhanneuvotteluita ja totesi Kosovon olleen kaikkein vaikein.
Kosovon itsenäistymisprosessin toteuttamisen keskeisiä henkilöitä on ollut presidentti Martti Ahtisaari.
Länsi-Balkanilla sijaitsevan ja entiseen Jugoslaviaan kuuluneen pienen Kosovon merkitys maailmanpoliittisesti oli suuri vuosituhannen vaihteessa, kun Jugoslavian hajoamissodat levisivät valtioliiton köyhimpään osaan.
Serbien ja albaanien asuttamasta maasta serbinationalistit voimistivat otettaan 1980-luvun alussa, jolloin maassa jo ilmeni yhteenottoja. Kun Serbian joukkojen ja Kosovon vapautusarmeijan väliset yhteenotot laajenivat sodaksi 1990-luvun lopussa, Nato ryhtyi pommittamaan serbijoukkoja.
Kun sota lopulta päättyi, konfliktit jäivät. Sodan seurauksena Kosovosta tuli jaettu maa.
Vuonna 1999: Vuonna 1999
Presidenttikautensa jälkeen Martti Ahtisaari perusti vuonna Crisis Management Initiative ry:n (CMI), joka keskeisenä tehtävänä oli auttaa kansainvälistä yhteisöä hyödyntämään ennaltaehkäisevää diplomatiaa ja rauhanvälitystä tehokkaammin.
Elisabeth Rehn – poliitikosta ihmisoikeustarkkailijaksi
Pitkän poliittisen uran ja kahden presidenttiehdokkuuden jälkeen maailman ensimmäinen naispuolustusministeri Elisabeth Rehn (s. 1935) loi mittavan kansainvälisen uran ihmisoikeuksien ja rauhantyön saroilla. Hän erikoistui puolustamaan heikoimpia ja erityisesti sotien uhreja.
Rehnin ura valtakunnan politiikassa alkoi vuonna 1979, kun hänet valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan RKP:n ehdokkaana. Hän oli työskennellyt sitä ennen liike-elämän palveluksessa ja toiminut amerikkalaisten Tupperware-tuotteiden maahantuojana.
Politiikassa Rehn raivasi tietä tasa-arvokeskustelulle. Ensimmäisenä naispuolisena puolustusministerinä hän aloitti kehityksen, joka johti naisten vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen.
Tasa-arvoasioista vastaavana hän myös pani toimeen niin sanotun kiintiölain, jolla turvattiin sukupuolten tasa-arvoinen edustus julkisissa komiteoissa ja työryhmissä. Rehnin poliittinen ura huipentui vuonna 1994 ja 2000 presidenttiehdokkuuteen.
Presidenttiä hänestä ei tullut, mutta sen sijaan hänestä tuli YK:n ihmisoikeustarkkailija hajonneeseen Jugoslaviaan ja erityisesti Bosnia-Hertsegovinaan. Hän oli ensimmäisenä tutkimassa ja raportoimassa Srebrenican joukkomurhista.
Ehkä pahin paikka oli Bosnia, jossa jouduin seuraamaan joukkohautojen avaamista ja omaisten surua ja tuskaa.
Elisabeth Rehn Ylen Ykkösaamussa.
Rehn myös kritisoi rauhantekemisen prosesseja joissakin tapauksissa. Hänen mukaansa ei riitä, että laaditaan rauhansopimuksia sodan lopettamiseksi. On myös annettava aineksia ja rakennusmateriaalia rauhaan ja demokratiaan.
Esimerkin tästä hän antoi vuonna 2011 Ylen Ykkösaamu-ohjelmassa.
– Bosnia-Hertsegovina on jäänyt ihan kaikkien jalkoihin. Siitä ei välitetä enää. Daytonin rauhansopimus lopetti sodan, mutta se ei todellakaan antanut minkäänlaista rakennusmateriaalia rauhaan ja demokratiaan, hän totesi.
Hän piti myös Bosniaa pahimpana paikkana, jossa hän oli koskaan ollut.
Harri Holkerin rauhanneuvottelutyö teki hänestä ritarin
Valtioneuvos Harri Holkeri (1937–2011) oli pitkäaikaisimpia kokoomuksen vaikuttajia ja puolueen kärkipoliitikkoja, jonka kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin oli syttynyt jo varhain.
Hänen työuransa alkoikin puolueen parissa jo 1960-luvun alussa. Vaikka Holkeri teki pitkän päivätyön politiikassa, siihen tuli hetkeksi tauko hänen siirryttyään pankkimaailmaan.
Kansainvälisiin tehtäviin Holkeri sai niin ikään tuntumaa sangen varhain. Hän oli mukana Suomen YK-valtuuskunnassa 1963 ja on itse pitänyt tätä kokemusta myöhempää uraa ajatellen tärkeänä.
Keskiluokkaiseen perheeseen syntynyt Holkeri sai siten omien sanojensa mukaan kokoomuslaisuuden verenperintönä. Keskiluokkaiset arvot ja sitä kautta kokoomuslaisuus olivat hänelle luontevia ajattelutapoja ja asennoitumisia. Harri Holkeri muistelee mittavaa uraansa ja kotitaustaansa Mikko Kuustosen seurassa Mansikkapaikka-ohjelmassa syksyllä 2010.
Pääministeriyden ja presidenttiehdokkuuden jälkeen 1980-luvulla Holkeri palasi kuitenkin takaisin Suomen Pankkiin, jossa hän työskenteli eläkkeelle jäämiseensä saakka 1990-luvun loppupuolelle.
Kansainväliset tehtävät olivat jo kutsuneet 1995, kun Holkeri oli aloittanut työnsä Pohjois-Irlannin rauhankomitean jäsenenä. Neuvottelut huipentuivat niin sanottuun Pitkänperjantain sopimukseen, joka allekirjoitettiin keväällä 1998. Sopijaosapuolet sopivat toimenpiteistä, joilla saataisiin pysyvä rauha Pohjois-Irlantiin.
Haastattelu (otteita)
Kokemukset Pohjois-Irlannin rauhanneuvottelijana ja YK:n yleiskokouksen puheenjohtajana pakottivat hänet pohtimaan väkivaltaa ja isältä pojalle periytyvää kostonkierrettä uusin silmin. Maarit Tastulan haastattelussa Holkeri pohtii, mitkä seikat ajavat ihmisen fanatismiin ja väkivaltaan.
Maailmassa on monia suuria tavoitteita kuten ihmisoikeudet, mutta ihmiset suhtautuvat kuitenkin niihin välinpitämättömästi. Itsekkyyttä ei voi lopettaa, mutta ihanteellisuus auttaa eteenpäin.
Harri Holkeri ohjelmassa Toiveikas maailmanparantaja.
Rauhanneuvottelutyö on antanut Holkerille myös näkökulmia ihmisoikeuksiin ja ihmisten itsekkyyteen. Maailmassa on monia suuria tavoitteita kuten ihmisoikeudet, mutta valtiot ja ihmiset suhtautuvat kuitenkin niihin välinpitämättömästi tai jopa pyrkivät hyötymään niistä,
Holkeri pohtii vuonna 2004 Toiveikas maailmanparantaja -ohjelmassa. Hän huomauttaa, että reaalimaailmassa näiden kahden asian yhdistämisestä on kyse. Hän myös näkee maailmassa olevan ihanteellisuuden olevan keino päästä eteenpäin, vaikka itsekkyyden lopettamiseen ei olekaan olemassa keinoja.
Kuningatar Elisabet II myönsi Holkerille brittiläisen imperiumin ritarin arvonimen työstään Pohjois-Irlannin rauhanneuvottelijana.
Jos Holkeri olisi ollut britti, hänestä olisi tullut Sir Harri. Ritariarvoon liittyvä kunniamerkki luovutettiin Holkerille heinäkuussa 1999 Buckinghamin palatsissa kuningatar Elisabetin vastaanotolla Lontoossa.
Holkerille myönnetty ritarimerkki oli brittiläisen imperiumin ritarikunnan toiseksi arvokkain.
Pekka Haavisto – erityisedustaja Afrikan kriisipesäkkeissä
Pekka Haavisto on ollut näkyvä Vihreän liiton edustaja, muun muassa puolueensa kansanedustaja, puheenjohtaja sekä ministerinä useissa hallituksissa sekä puolueensa presidenttiehdokas vuosina 2012 ja 2018.
Puolue- ja eduskuntauransa väliin mahtuu myös kansainvälisiä tehtäviä, joissa hän on tehnyt pitkän uran.
Hän on toiminut YK:n ympäristöjärjestön UNEP:n (Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelma) sotien ympäristövaikutusten selvitystyön puheenjohtajana muun muassa Balkanilla, Afganistanissa, Irakissa ja Euroopan Unionin erityisedustajana Sudanissa sekä ulkoministerin erityisedustajana Afrikan kriiseissä.
Haavisto on myös ollut neuvottelemassa rauhasta ilman valtiollista mandaattia yhteistyössä erilaisten kansalaisjärjestöjen kanssa.
Vuonna 2008 Haavisto oli Eritreassa neuvottelemassa Somalian opposition kanssa. Hän kertoo Arto Nybergin haastattelussa pyrkineensä pitämään yhteyttä Afrikan sarven alueisiin Darfurin rauhanneuvottelujen jälkeen.
Haavisto oli tavannut haastatteluhetkeen mennessä Somalian oppositiota kolme kertaa. Haavisto piti ajankohtaa neuvonpidolle hyvänä, koska islamisteista koostuva oppositio tavoittelee valtaa.
Kyse oli siitä, millaisen Somalian haluamme nähdä tulevaisuudessa, Haavisto sanoo. Hän kuitenkin huomauttaa, että rauhan saaminen alueelle on vaikeaa.
Rauhan saaminen Somaliaan merkitsee Haaviston mukaan ainakin sitä, että somaleille ympäri maailmaa tulee mahdollisuus palata koteihinsa.
Maa on jakautunut eri klaanien hallitsemaksi, kadut ovat turvattomia ja rikollisuus rehottaa niin maissa kuin merellä. Haaviston mukaan myös näiden lopettamiseen rauhanneuvotteluilla pyritään. Haaviston mukaan myös tyttöjen asema Somaliassa on ollut yksi keskustelujen aihe.
Rauhanvälitysasiasta on Suomessa tullut vähän kuin yksityisten ihmisten hanke eikä niinkään ulkoministeriön ja poliittisen johdon hanke.
Pekka Haavisto rauhanvälityksen tilasta Suomessa.
Haavisto on toivonut, että Suomi vahvistaa ja laajentaa asiantuntemustaan kriisipesäkkeistä, joita on ympäri maailmaa, ja tätä kautta voitaisiin tukea YK:n työtä. Hänelle itselleen Sudanin Darfur on ollut suurimpia onnistumisen paikkoja.
– Rauhanprosessit ovat pitkiä, ja oma saavutukseni Darfurissa on se, että neuvottelupöytään on saatu ryhmiä, joita siellä ei ole aiemmin ollut, Haavisto totesi haastattelussa 2012.
Lähteet: SKS Henkilöhistoria: Martti Ahtisaari; CMI.fi: Martti Ahtisaari; SKS Henkilöhistoria: Elisabeth Rehn; Pekka Haaviston kotisivut; Eduskunta: Kansanedustajat, Harri Holkeri; SKS Henkilöhistoria: Harri Holkeri, Yle Uutiset
Päivitetty 16.9.2025: Päivitetty pääkuva.