Jyrki Rahkonen:
Mulle ilmotettiin, että se tulee maksamaan 225 000 euroa tää putkiremontti. Haloo! Järjen hiventäkään.
Pekka Ritvos:
Semmoisella hallituksella, jolla ei ole niin kuin tietotaitoa, niin sillehän pystyy myymään mitä vaan.
MOT - TUNNUS
Miljoona suomalaista joutuu karkean arvion mukaan läpikäymään lähivuosina putkiremontin. Kustannukset arvioidaan miljardeiksi euroiksi. Jo yli puolet asunto-osakeyhtiöiden korjauksista on LVI-järjestelmien korjauksia.
KALLIO
IT-alalla työskentelevän Iina Sipilän koti on satavuotiaassa taloyhtiössä Helsingin Kalliossa. Taloyhtiö valmisteli mittavan linjasaneerauksen.
Iina Sipilä:
Mä muutin pois maaliskuun loppupuolella. Ja tota sen piti kestää noin kolme kuukautta elikkä heinäkuun alkuun suurin piirtein.
Heinäkuussa Iina Sipilä sai muuttoluvan sijasta käsiinsä kosteusvaurioraportin.
Iina Sipilä:
Kun näitä uusia putkia paineistetiin yläkerrassa jäi sulut auki. Sieltä sitten valui vettä yläkerran lattialle ja sitä kautta tähän asuntoon myös. Tohon kattoon lähinnä. 4 kk jälkeen tehtiin kosteusmittaukset ja silloin löydettiin kosteutta lähinnä tuolta makuuhuoneesta. Pääasiassa ne korjaustyöt tapahtui tuolla yläkerrassa. Tää asunto tavallaan unohtui siinä.
Kuivatukseen ryhdyttiin vasta, kun Sipilä oli palkannut avukseen lakimiehen. Sipilä on asunut evakossa lähes vuoden.
Iina Sipilä:
Tuolla nurkassa oli sellaisia läiskiä. Sellasia ruskeita läiskiä maalipinnan alla.
Toimittaja:
Miten ne aluksi korjattiin?
Iina Sipilä:
Tässä itse asiassa vaan maalattiin niiden päälle.
Alan ammattilaiset korostavat mielellään sitä, että valtaosa putkiremonteista sujuu hyvin. Isännöintiliiton putkibarometri-tutkimuksen mukaan taloyhtiöiden isännöitsijät ovat pääosin tyytyväisiä projektin valvontaan ja tiedonkulkuun rakennuttajan, projektin johdon, urakoitsijan sekä isännöitisijän välillä.
Asukkaiden mielestä täysin ongelmattomat putkiremontit ovat harvassa. Tässä ohjelmassa yritämme selvittää, mistä asukkaiden huonot kokemukset johtuvat? Millaiset ovat osakkaan eli maksajan mahdollisuudet vaikuttaa oman kotinsa putkiremonttiin?
MOT: MILJOONIEN PUTKIREMONTIT
ETU-TÖÖLÖ
Helsingin Töölössä taloyhtiö alkoi suunnitella putkiremonttia yli kaksi vuotta sitten, sillä taloyhtiössä oli sattunut muutama putkirikko. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja on Johan Horelli, entinen pankinjohtaja.
Toimittaja:
Kun te lähditte tätä remonttia suunnittelemaan niin mikä oli teidän pyyntönne suunnittelutoimistolle?
Johan Horelli:
No minä muistan vielä, että mä sanoin että tehkää mitä haluatte, mutta minä haluan, että sitten kun tää on valmis niin mikään ei ole muuttunut.
Toimittaja:
No käytännössä tuliko sieltä sellainen suunnitelma että se mahdollisti sen?
Johan Horelli:
Ei ei lainkaan vaan kyllä sieltä sitten tuli suunnitelma jossa oli varattu tilaa näille uusille putkille.
Taloyhtiön isännöitsijä oli isosta toimistosta ja suunnitteluavuksi palkattiin yksi suurimmista insinööritoimistoista. Taloyhtiö tilasi hankesuunnitelman.
Johan Horelli:
Siinä niin kuin suositeltiin meille, että kaikki putket uusitaan, kaikki märkätilat uusitaan ja myöskin suurin osa sähköjohdoista uusitaan eli valtavan iso remontti. Ja se nyt ei sitten sovi lainkaan meidän taloon koska täällä on niin useat osakkaat jo tehneet omissa märkätiloissaan.
No ensin olisi tietysti revitty kaikki pois. Ja sitten oli suunnitelmassa tämmöinen suuri kotelo tässä nurkassa, joka joka oli 40 senttiä leveä ja 60 senttiä syvä ja se olisi tietysti sitten vaatinut että kaikki nää.. vessa olisi pitänyt siirtää tähän suuntaan ja myöskin tää kaappi olisi täytynyt pienentää. Ja se oli niin kuin se seuraus tästä suunnitelmasta.
Toimittaja:
Sanoitte että se insinööritoimisto suositteli, suositteliko se?
Johan Horelli:
Kyllä minun mielestäni se oli erittäin selkeä suositus. Mä uskon, että useat hallitukset ovat samassa tilassa kuin meidän hallitus oli. Että heillä ei ole tarpeeksi tietämystä näistä putkiremonteista silloin kun tää homma alkaa. Sitten kun on miettinyt tätä hommaa pari vuotta sitten rupeaa jo jotain ymmärtämään. Mutta alussa tämä osaamattomuus ja tietämättömyys on varsin yleistä. Ja silloin on silloin on vaikeeta ruveta niin kuin kriittisesti keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa.
MAUNULA
Helsingin Maunulassa on yritetty ratkaista ongelmia kokoamalla ryhmäremonttihanke. Kuusi taloyhtiötä kilpailutti yhdessä urakoitsijan ja samat tekijät remontoivat kaikki taloyhtiöt. Ryhmäkorjaustoimikunnan puheenjohtajana on Eino Rantala.
Eino Rantala:
Urakkahintaan nähden saatiin tollanen 10% säästö. Kokonaishinta on siinä 10 miljoonaa euroa ja siitä 10 prosenttia on miljoona euroa, se on paljon rahaa.
Säästöä saatiin mm. urakkamuodon valinnalla. Yleensä taloyhtiö tilaa pääurakoitsijalta kokonaisurakan eli toteutuksen kaikkine töineen. Maunulassa päädyttiin projektijohtourakkamalliin.
Eino Rantala:
Ensiksi kilpailutetaan se kilpailun johto, urakoitsija ja hänen palkkionsa. Ja sen jälkeen taloyhtiö ja tää projektijohtourakoitsija on tavallaan samalla puolella, ja he kilpailuttavat kaikki tekijät sinne; LV-urakan, sähköurakan, rakennustekniikan urakan, kaikki niin päin pois. Ja siinä me saadaan säästöä, kun ollaan määritelty yhteinen tavoitehinta sille urakalle.
Jos tavoitehinta alittuu, säästö jaetaan puoliksi taloyhtiön ja urakoitsijan kesken.
Vaikka kokonaisurakkahintaa on Maunulassa saatu alhaisemmaksi, yksittäisen osakkaan kustannukset voivat olla suuret.
Jyrki Rahkonen:
Tää on alunperin rakennettu elokuvateatteriks tää tila ja sitten tää on ollut Suomi-Filmin kuvausstudion. Nyt tää on elokuvamiksaamo.
Jyrki Rahkosella on lähes 300 neliön suuruinen liiketila yhdessä ryhmäremontissa mukana olevassa taloyhtiössä.
Jyrki Rahkonen:
Mulle ilmotettiin, että se tulee maksamaan 225 000 tää putkiremontti. Haloo! Järjen hiventäkään. Siis ihan käsittämätön summa. Elikkä paljon tässä on neliötä kohden putkiremontin kustannus sillon taloyhtiössä? Oliks se nyt 700 euroa per neliö. Kallist putkee.
Kun Rahkonen kolme vuotta sitten osti liiketilan, putkiremonttien hinta-arviot liikkuivat 150:stä 500 euroon neliöltä. Remonttihinnat nousevat jatkuvasti.
Pääkaupunkiseudulla putkiremonttien hinta-arvio on nyt jo 600 - 900 euroa neliöltä.
GRAFIIKKAA
Putkiremonttien hintoja on vaikeaa verrata, sillä taloyhtiöt tekevät putkisaneerausten rinnalla mitä erilaisimpia remontteja.
Remonttikustannukset jyvitetään tavallisimmin asuinneliöiden mukaan. Iina Sipilän taloyhtiön remontti maksaa 1500 euroa neliöltä ja Sipilän osuus kustannuksista on lähes 90 000 euroa. Putkien lisäksi talossa uusitaan mm. sähkönousut, kellari, saunat, lämmönjakohuone sekä sisäpihan kansi ja rakennetaan hissit.
Iina Sipilä:
Hintataso tällä alueella tämmöisissä asunnoissa on noin 3000e/neliö tai ehkä se nykyään on vähän enemmän mutta kun mä oon ite maksanut suurin piirtein sen verran ja sitten nytten siihen tulee päälle se 50 prossaa niin mua pelottaa että saaks mä tästä ikinä omiani pois.
Lars Lundström on Suomen asunto-osakkenomistajat ry:n edunvalvontatoimikunnan puheenjohtajalla. Hän on saanut useita yhteydenottoja osakkailta, jotka ovat joutumassa taloudelliseen ahdinkoon putkiremonttisuunnitelmien vuoksi.
Lars Lundström:
Lähdettiin putkiremontista ja sitten suunnittelutoimisto käy läpi koko talon ja listaa siihen kaikki muutkin remonttitarpeet. Ja lopputulemana tulee iso ja kaunis paperi jossa on vaikea itse sisältöä kritisoida mutta hiukan ihmettelen, että sen putkiremontin osuus on jos se pinnoitemenetelmällä luokkaa 3,5 miljoonaa ja ne loppuremontit on yli 13 miljoonaa. Eli samaan remonttiin pannaan silloin parvekkeiden kunnostus, uudet hissit, hissit jotka aukee eri tavalla pohjassa puolen kerroksien ero, kattoremontti, väestösuojan kunnostus, autohallin kunnostus ja paljon muuta.
Yhtiökokouksessa päätettiin noin 1000 euron neliöhintaisesta remontista.
Lars Lundström:
Varmasti näistä iso osa ellei kaikki on tarpeellisia. Hiukka ihmettelen vaan että ne tulee aina yhtä aikaa. //Yhtiökokouksessa yksittäisellä osakkaalla on äärimmäisen vaikea esittää mitään kysymyksiä tällaisesta suunnitelmasta kun sieltä suunnittelutoimistosta istuu kolme ihmistä estradilla yksi sähköpuolesta, yksi lvi-puolesta jne. Ja sit kysytään vaan että hyväksytäänkö vai hylätäänkö ja siinä menee kaikki muutkin kuin putkiremontti saman vasaran alle.
Jyrki Rahkonen:
Jos mulle tulee maksuun se koko summa, ja työmäärä ei tästä lisäänny, niin sit se on kyl, sit on tosi, tosi hankalasti asiat.
Voiko noita kustannuksia kohtuullistaa mitenkään tämän liiketilan osalta?
Mä luin osakeyhtiölakia, asunto-osakeyhtiölakia ja siellä sanottiin, että tään vastikkeen tulee olla tasapuolinen osakkaita kohtaan. Ja siihenhän voi vedota, koska tässä tapauksessa se ei ole. Et ensinnäkin mun vedenkäyttötarve täs tilassa on, keitetään kahvit pari kertaa päivässä ja sitten wc:n käyttö, et se on siinä. Tossa on noi muut isot liiketilat, niin siinä on pizzeria ja baari. Et niiden vedenkäyttötarve on ihan eri luokkaa.
Putkiremonteista noin 80 prosenttia tehdään perinteisin menetelmin, eli vanhat viemärit ja vesiputket vaihdetaan uusiin. Tässä ns. linjasaneerauksessa aukaistaan keittiön ja kylpyhuoneen rakenteita ja uusitaan märkätilat. Työ vie kuukausia ja asukkaat joutuvat muuttamaan evakkoon kodeistaan.
Jo viidennes jätevesiviemäreiden saneerauksista tehdaan pinnoittamalla, sukittamalla tai sujuttamalla. Asunnoissa voi remontin ajan asua lähes normaalisti, sillä seiniä ja lattioita ei tarvitse avata, kun putket puhdistetaan ja pinnoitettaan sisäpuolelta.
Uusinta uutta on juomavesiputkien pinnoitus. Vesijohdoista korjataan pinnoittamalla vain muutama prosentti.
ETU-TÖÖLÖ
Töölössä päädyttiin lopulta asukasystävällisimpään vaihtoehtoon.
Johan Horelli:
Vaihdettiin isännöitsijää ja uuden isännöitsijän myötä tuli tähän mukaan meidän valvojamme, putkiremontin valvoja ja hänellä oli erittäin vankkaa tietoa ja osaamista näistä moderneista pinnoitusmenetelmistä. Ja tänä päivänä tää meidän suunnitelma on aivan erilainen. Sähköjohtoihin emme koske lainkaan. Vanhat kelpaavat ja putkia emme aio vaihtaa vaan me pinnoitamme ne.
Ehkä ei pidä luottaa ensimmäiseen asiantuntijaan vaan hankkia useammalta taholta, jotta niin kuin tulisi vähän täydellisempi kuva siitä mistä on kysymys. Näinhän se kävi meidän kohdalla. Niin mä olen varma että on semmoisia taloja jossa tää perinteinen remontti on just paikallaan. Ja sitten on taloja jossa tää moderni modernit menetelmä ovat parempia ja nopeampia käyttää.
Uusia menetelmiä on käytetty, tutkittu ja sertifioitu Keski-Euroopassa jo parin vuosikymmetä. Nyt yksittäiset yritykset hankkivat Suomessa Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä sertifikaatteja käyttämilleen menetelmilleen. Yhtenäinen standardointi puuttuu Suomesta. Ympäristöministeriöstäkään ei saa selkeitä vastauksia.
On paljon alueita, joita rakentamismääräykset eivät tule kattamaan, ja tota, kun tää koskee vielä tätä korjausrakentamista, niin meillä ei ole tätä koskevaa säädöstä ja tutkimusta vielä ehditty tehdä. Eli vois sanoa, että viranomaset aina tulee jälkijunassa näissä asioissa.
Asunto-osakkaat ry:n Lundströmistä tuli uusien korjausmenetelmien airut kuusi vuotta sitten, kun putkiremonteista keskusteltiin hänen omassa taloyhtiössään Helsingin Tunturikaudulla. Taloyhtiö päätyi pinnoittamaan sekä viemärinsä että vesijohtonsa.
Keski-Euroopassa sitä on käytetty - oli käytetty silloin 15 vuotta, 20 vuotta. Ja erittäin pitkä referenssilista, niitä oli helppo käydä läpi koska niistä iso oli hotelleja ja niihin oli helppo soittaa ja kysyä mitkä oli kokemukset ja soitto soiton perään. No problem.
Nykyisin Lundström konsultoi pinnoitusmenetelmiä käyttävää yritystä ja toimii uusia saneerausmenetelmiä käyttävien yritysten edunvalvontajärjestön Moment ry:n puheenjohtajana.
Lars Lundström:
Se mikä tekee tän vaikeeksi on että suunnittelutoimistot ei katso näitä neutraalisti. Totta kai he toteaa että he lähtee niin kuin talon tarpeista, mutta fakta on että täsmälleen samaan taloon saa aivan ristikkäiset suunnitelmat riippuen siitä että tekeekö sen tämmöinen perinteisiä isoja täydellisiä suunn.. putkiremontteja suunnitteleva firma vai sitten pienempi joka tuntee tän pinnoituksen.
Myös isot rakennusliikkeet ovat varovaisia uusien menetelmien käytössä.
Antti Pirhonen:
Siitä meillä ei ole vielä kokemuksia täällä Suomessa riittävästi. Oikeastaan tämä tietämättömyys sen tekniikan hyvyydestä on suurin este varmaankin, että niitä ei käytetä. Sen sijaan tää putkien vaihtaminen, tiedetään, että se kestää 40 vuotta sitten se putki siellä, jos mitään erityisiä virheitä ei ole päässyt asennusvaiheessa tapahtumaan.
Rakennusliike ei halua ottaa sellaisia riskejä, joista se johtuu vastuuseen. Se on lähtökohta. Se on myöskin yksi syy minkä takia ei näihin uusiin menetelmiin ole vielä haluttu lähteä.
Vesijohtoja pinnoittavia yrityksiä on markkinoilla muutamia. Hannu Alajääskön luotsaama Pipeliner Oy on toiminut muutaman vuoden ajan.
Hannu Alajääskö:
Löytyy erilaisia tutkimustuloksia Saksasta, Sveitsistä, ympäri Eurooppaa, mutta myös Yhdysvalloista sekä kuumalle että kylmälle vedelle. Viime vuoden keväällä pyysimme muun muassa VTT:ltä lausunnon meillä Yhdysvalloissa tehdystä laajasta tutkimuksesta. Tämä VTT:n lausunnon mukaan, niin täyttää kaikki nämä yhdysvaltalaisen tutkimusjärjestön laatuvaatimukset.
Suomessa käyttövesiputkien pinnoittamiseen suhtaudutaan vielä epäillen, eikä pinnoitteille ole käytössä yhteinäistä laadunvalvontaa tai hyväksyntää. Myös rakennusvalvontojen käytännöt vaihtelevat paikkakunnittain, joskus jopa saman kaupungin sisällä.
Hannu Alajääskö:
Helsingin kaupungilla meillä oli jo aiemmin myönnettyjä useita vesipuolen rakennuslupia, koska nimenomaan vesipuolella rakennuslupaa tällä hetkellä vaaditaan. Keväällä törmäsimme taloyhtiössä, lähdimme hakemaan rakennuslupaa ihan niin kuin ennenkin ilman, että mikään työvaihe, materiaali olisi meillä muuttunut, niin siellä ilmoitettiin, että nyt ei lupaa anneta, jollei teillä ei ole sitten VTT:n kuuman veden tutkimustulosta.
Äskettäin julkaistu tukimus vesijohtojen saneerauspinnoituksista ei sekään pystynyt tuomaan selkeyttä sekavaan tilanteeseen. Olennaista olisi varmuudella tietää, liukeneeko pinnoitusmateriaaleista veteen ihmisen terveydelle haitallisia aineita. Tutkimustyöryhmän puheenjohtaja toppuuttelee taloyhtiöitä.
Matti J. Virtanen:
Ongelma on tällä hetkellä, että kun kukaan ei pysty luotettavasti sanomaan, että mikä ois turvallinen raja, mikä ei ole raja, ja sen takia meidän suositus, tai suositukseni on tota, siinä, että tota myös Suomessa toistaiseksi taloyhtiöt pidättäytyisivät näistä vesijohtojen putkituksista.
Tämäkään tukimus ei selkiytä lupakäytäntöjä.
Matti J. Virtanen:
Eli käytännössä rakennusvalvonnat voivat tätäkin raporttia tulkita eri tavoin?
No, todennäkösesti kyllä voi, se on mahdollista.
MUNKKINIEMI
Vesijohtoja ja viemäreitä pinnoittavan munkkiniemeläisen taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja ei hätkähdä.
Pekka Ritvos:
Meillä nää vedet tutkitaan nyt ennen tota pinnoitusta ja heti pinnoituksen jälkeen ja vielä puoli vuotta remontin jälkeen. Ainakin me saadaan sitten tietoa siitä, että mikä se veden laatu on.
Taloyhtiön hallituksessa on rakennusalan ammattilaisia, jotka ovat tutkineet tarkoin eri vaihtoehtoja.
Pekka Ritvos:
Miksi tuhota vanhaa ja rakentaa uusiksi, kun sen voi saneeraamalla saada aivan yhtä hyvän jäljen?
Toimittaja: Jos ilman näitä asiantuntijoita, niin miten maallikko, jos lähtee tällaiseen remonttiin, niin?
Pekka Ritvos:
Se on lirissä, koska tota se joutuu turvautumaan hirveästi isännöitsijöihin ja ulkopuolisiin urakoitsijoihin. Semmoisella hallituksella, jolla ei ole niin kuin tietotaitoa, niin sillehän pystyy myymään mitä vaan.
Pelkkä vesi- ja viemäriputkien pinnoitus maksaa alle 300 euroa neliöltä. Kylpyhuoneita ei remontin yhteydessä uusita.
Pekka Ritvos:
Tyhmä maksaa liikaa. Tietysti tää hinta on semmoinen, että se miellyttää asukkaita. Täällä on paljon eläkkeellä olevia ihmisiä, niin pääsevät paljon halvemmalla kuin kuvittelivat.
Putkiremontteja on tehty vuosikymmeniä ja korjausrakentamiseen käytetään nyt jo enemmän rahaa kuin uudisrakentamiseen. Silti asukkaat kamppailevat putkiremonteissaan samojen ongelmien kanssa: remontit ovat kalliita, kestävät pitkään, tiedotus ja valvonta eivät suju. Ison rakennusliikkeen arkkitehti suomii omiaan.
Antti Pirhonen:
Ehkä ei ole huomattu, että voitaisiin olla parempia asiakkaille. Kun asiakaskysyntää ei ole, niin miksipä sitä kauheasti lähtisi kehittämään.
Johan Horelli:
Kyllä me voimme vaatia ja yrittää vaatia, mutta on aivan eri kysymys, että saammeko nämä vaatimukset läpi.
Antti Pirhonen:
Määrittelemällä niitä ominaisuuksia eli vaatimalla esimerkiksi rakennusliikkeitä, järjestämällä tarjouskilpailu, jossa yksi osatekijä olisi sen remontin ajallinen jänne, voisi olla hyvä tapa ajatella. Samalla lailla voi muitakin toiveitaan kirjata lähtökohtaisesti jo siihen tarjouspyyntöön, jolloin se ohjaa sitä rakennusliikkeen laskentaa ja ajattelua aivan uusille urille.
Jyrki Rahkonen:
Se on ihan totta, mutta nimenomaan se, että miten.
Johan Horelli:
Kuinka voimme uskottavasti argumentoida asiantuntijoita vastaan? Se ei ole helppoa.
NCC on Maunulan ryhmäremonttihankkeen urakoitsija. Isot rakennusyhtiöt eivät ole olleet kiinnostuneita yksittäisten taloyhtiöiden putkiremonteista.
Parhaillaan 60-70-luvun lähiöt lähestyvät putkiremontti-ikää. Isot rakennusmassat tarjoavat myös isoille rakennuliikkeille hyvän bisnesmahdollisuuden.
Eino Rantala:
Tyyppitalot on ihan saman näkösiä, ja niihin on kehitetty tämmöset teolliset reitityselementit, joita sitten käytetään. Ja se tulee vaikuttaan siihen että nää läpimenoajat lyhenee ja jopa pystytään ennalta sanomaan suunnitteluvaiheessa mitä tää tulee maksamaan.
Antti Pirhonen:
Rakennusliikkeet pystyvät toimimaan paljon tehokkaammin, 20-30 % tehokkaammin, jos tiukkaan toistuvuuteen päästään. Mielestäni yksi ehdottoman tärkeä asia taloyhtiötä ajatellen olisi, että he liittoutuisivat naapureiden kanssa. Heillä on kaikilla samankaltaista rakennuskantaa ja tilaisivat näitä toimenpiteitä yhdessä, silloin kaikki saavat siitä hyötyä.
Eino Rantala:
Kenen tehtävä olisi tämä teollistaminen? Kyl se urakoitsijoiden tehtävä on.
Johan Horelli:
Uskon että tälläkin alalla paras keino on lisää kilpailua. Tarvitaan lisää pieniä terhakkaita firmoja, jotka lähtevät tähän bisnekseen asiakkaiden ehdoilla.
KALLIO
Helsigin Kalliossa Iina Sipilä toivoo, että hän pääsee muuttamaan lähes vuoden poissaolon jälkeen takaisin kotiinsa helmikuun loppuun mennessä.
Iina Sipilä:
Aika vihaisia ihmisiä taloyhtiön kokouksessa ollut viime aikoina, paljon on valitettu just myöhästymisistä ja työnlaadusta.
Aika avuton tilanne tai voimaton tilanne, että tässä on tämä asunto johon mä olen käyttänyt suurin piirtein omaisuuteni ja mulla ei ole varsinaisesti vaikuttamisen mahdollisuuksia työnjäljen suhteen.